Vaalearahkasammal
Vaalearahkasammal (Sphagnum centrale) on sammallaji. Se kuuluu rahkasammalten heimoon ja sukuun. Uhanalaisuusluokittelussa se on elinvoimainen.
Vaalearahkasammal | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | Elinvoimainen [2] |
|
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Sammalet Bryobionta |
Kaari: | Lehtisammalet Bryophyta |
Luokka: | Rahkasammalet Sphagnopsida |
Lahko: | Sphagnales |
Heimo: | Sphagnaceae |
Suku: | Rahkasammalet Sphagnum |
Laji: | centrale |
Kaksiosainen nimi | |
Sphagnum centrale |
|
Katso myös | |
Vaalearahkasammal Wikispeciesissä |
Ulkonäkö
Vaalearahkasammal kasvaa noin 10–20 senttimetriä korkeaksi.[4] Se on möyheä. Väriltään se on vihreä, ruskeanvihreä tai vaaleanvihreä, siinä ei ole punaista. Sen varsilehdet ovat usein kärkipuoliskostaan leveimmillään.[5]
Levinneisyys
Vaalearahkasammalta esiintyy yleisesti koko Suomessa.
Elinympäristö
Vaalearahkasammal kasvaa useimmiten keskiravinteisissa korvissa.[5] Sitä tavataan myös rannoilla, letoilla, ja nevoilla.[6]
Lähteet
- Schröck, C.: Sphagnum centrale IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.8.2022. (englanniksi)
- Vaalearahkasammal – Sphagnum centrale Laji.fi. Viitattu 11.8.2022.
- Ulvinen, T. ja Syrjänen, K.: Suomen sammalten levinneisyys eliömaakunnissa. Suomen ympäristökeskus, 2009. ISBN 978-952-11-3247-6.
- UPM-Kymmene: Metsiemme sammaleita (PDF) (Sivu 14) UPM-Kymmene. Viitattu 22.7.2009.
- Kauppi Matti ja Halonen Pekka: Kasvien lajintuntemus. Oulun yliopisto, 2000. ISSN 1239-1646.
- Ulvinen, Tauno, Syrjänen, Kimmo ja Anttila, Susanna: Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, 2002. ISBN 952-11-1290-5.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.