Vaalankurkun rautatiesilta

Vaalankurkun rautatiesilta sijaitsee rataosalla Oulu–Kontiomäki Vaalan keskustaajaman länsipuolella Oulujoen luusuassa Vaalankurkussa, paikassa jossa Oulujärvi muuttuu Oulujoeksi. Silta on otettu käyttöön 1929,[1] kun rautatie Utajärveltä Vaalaan valmistui. Vaalan rautatieasema sijaitsee sillan itäpuolella, ja itse silta sijaitsee kokonaan Vaalan liikennepaikalla. Silta on ainoastaan rautatieliikenteen käytössä, ja sen omistaa Liikennevirasto.

Vaalankurkun rautatiesilta
Rautatiesilta Oulujoen aamu-usvassa
Raiteita	1
Ylittää	Oulujoen luusuan
Sijainti	Rautatieasema, Vaala
Ylläpitäjä	Liikennevirasto
Siltatyyppi	teräsristikkosilta
Liikenne päivässä	8 henkilöjunaa 12 tavarajunaa
Avattu liikenteelle	1929
Koordinaatit	64°33′18.6″N, 026°49′19.2″E
Oulu–Kontiomäki Km   Lyh. Liikennepaikat  Tornioon 166,1 Ol Oulu asema Olt Oulu tavara Kkt Kiskotie Nuottasaaren ja Oritkarin satamat Ori Oulu Oritkari (rekkajuna-as.) Seututien 847 alitus Nok Oulu Nokela  Seinäjoelle Nelostien alitus Seututien 815 ylitys 157,6 Iinatti 153,0 Mdk Madekoski 147,1 Pkl Pikkarala 144,8 Hangas 139,4 Rva Rova 134,2 Sso Soso Seututien 827 tasoristeys 130.5 Mh Muhos 129,0 Valtatien 22 alitus 127,7 Muhosjoki (silta) 125,8 voimalaitosten raide 122,8 Hyr Hyrkäs (vanha) 118,5 Hyr Hyrkäs 115,7 Sok Sotka Valtatien 22 alitus 108,4 Utj Utajärvi 95,9 Ams Ahmas 88,8 Nsk Niska 89,5 Nsk Niska (vanha) 83,4 Nua Nuojua 82,6 voimalaitosten raide 80,6 Stä Santamäki 75,0 Seututien 800 ylitys 75,2 Oulujoki (silta) 74,2 Vaa Vaala Valtatien 22 alitus 65,3 Kkr Kankari 59,7 Jlk Jaalanka 59,0 Aittojoki 54,2 Lmp Liminpuro (vanha) 54,3 Lmp Liminpuro 40,8 Kvj Kivesjärvi Valtatien 22 alitus 34,9 Vpl Virpelä 33,1 Has Hakasuo 25,8 Mll Melalahti 17,3 Pto Paltamo 16,2 Kiehimänjoki (silta) 15,0 Mte Meteli 13,9 Poy Palta Oy 12,1 Ksn Kuusikkoniemi 8,0 Msl Mieslahti Valtatien 22 alitus 3,3  Ämmänsaareen  Vartiukseen 0,0 Kon Kontiomäki  Joensuuhun  Iisalmeen Merkkien selitykset
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OK

Silta on neliaukkoinen terässilta. Kaksi keskimmäistä jännettä ovat teräsristikkoja, jotka lepäävät graniitista muurattujen siltapilareiden päällä. Sillan molemmissa päissä on teräspalkkisiltakannet. Sillan vapaa alituskorkeus on 5,0 metriä keskiveden aikaan. Teräsristikkojen kulkuaukkoja on suurennettu sähköistysvaatimusten laajuisiksi ylimpiä tukipalkkeja kohottamalla.

Talvisodan aikana siltaa suojeli Neuvostoliiton ilmapommituksilta Ulrik 2 -työlentokentältä käsin operoinut Flygflottilj 19.