Vaalan vaakuna

Yksi Paavo Leinosen laatimista ehdotuksista Säräisniemen vaakunaksi.

Vuoteen 1954 asti Säräisniemenä tunnetun kunnan valtuustolle oli 27. toukokuuta 1948 esitetty taiteilijoiden Tapani Lemminkäisen ja Tauno Seppäsen laatima ehdotus Säräisniemen vaakunaksi. Kunnanvaltuusto kuitenkin hylkäsi ehdotuksen ja päätti pyytää taiteilija Paavo Leinoselta uuden luonnoksen kunnan vaakunaksi. Leinonen laati yhteensä seitsemän luonnosta, jotka kunnanvaltuusto arvioi kokouksessaan 19. elokuuta 1949. Valtuusto valitsi ehdotuksen, jossa oli kuvattuna savuava tervahauta ja uiva kala kuvaamassa kunnan historialle merkittäviä elinkeinoja. Kunnanvaltuusto pyysi Maalaiskuntien liiton vaakunatoimikunnalta lausunnon ehdotetusta vaakunasta ennen sen lähettämistä sisäasiainministeriön vahvistettavaksi. 31. maaliskuuta 1950 annetussa lausunnossa toimikunta kehotti Leinosta korjamaan ehdotuksen heraldisten sääntöjen mukaiseksi. Ehdotettua vaakunaa ei kuitenkaan hyväksytty, sillä Säräisniemen kunnasta oltiin muodostamassa yhdessä Utajärvestä liitettävien alueiden kanssa uusi Vaalan kunta. Kuntapäättäjät katsoivat vaakunahankkeen olevan otollisempi liitoksen toteuduttua.[1]

kymmenen vuotta kunnan nimenmuutoksen jälkeen Vaalan kunnanvaltuusto päätti 8. marraskuuta 1964 järjestää yleisen suunnittelukilpailun kunnan vaakunasta. Kilpailuun osallistui 50 osallistujaa 82 ehdotuksella. 7. huhtikuuta 1965 kokoontunut palkintolautakunta päätti yksimielisesti antaa kilpailun ensimmäisen sijan "Sinettien mukaan" –nimiselle ehdotukselle. Ehdotuksen oli laatinut heraldikko Kaj Kajander, joka oli suunnitellut muitakin Suomen kuntien vaakunoita. Kajanderin valitsema kilpailunimimerkki viittaa vaakunan torniaiheeseen, joka esiintyi Kajaanin kihlakunnan vanhassa sinetissä[2] sekä vuodelta 1878 peräisin olevassa Säräisniemen kunnan sinetissä.[1] Vaakunan kaateinen polviorsi viittaa Vaalan nimen alkukirjaimeen.[2]

• 
  Kajaanin kihlakunnan vanha sinetti.
• 
  Säräisniemen kunnan sinetti vuodelta 1878.

Palkintolautakunnan valitsemaa vaakunaehdotusta käsiteltiin Vaalan kunnanvaltuuston kokouksessa 10. elokuuta 1965. Kokouksessa osa valtuutetuista olisi halunnut hylätä ehdotuksen ja järjestää uuden suunnittelukilpailun, mutta valtuuston enemmistö kuitenkin päätti pitäytyä ensimmäisen kilpailun voittajan valitsemisessa. Osa valtuutetuista ehdotti myös vaakunan pohjavärin vaihtamista punaisesta siniseen, mutta seuranneessa äänestyksessä valtuusto päätti valita Kajanderin alkuperäisen ehdotuksen äänin 11-9. Ehdotus toimitettiin sisäasiainministeriöön, joka saatuaan lausunnot Oulun lääninhallitukselta ja valtionarkistolta vahvisti vaakunan käyttöön 11. tammikuuta 1966.[1]

• Suomen kunnallisvaakunat, s. 169. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3.
• Sisäasiainministeriön vahvistamat kaupunkien, kauppaloiden ja kuntien vaakunat 1949–1995 I:14 Vaala Kansallisarkiston digitaaliarkisto.