Vaakanävertäjä

Vaakanävertäjä (Tomicus minor) on kovakuoriaisten lahkoon ja ytimennävertäjien sukuun kuuluva laji. Aikuinen vaakanävertäjä on pituudeltaan 3,2-5,2 mm ja sen peitinsiivet ovat väriltään punaruskeat. Se ja samaan sukuun kuuluvan pystynävertäjä (Tomicus piniperda) ovat Suomen pahimpia mäntyjen hyönteistuholaisia aiheuttaen kasvutappioita katkomalla mäntyjen latvakasvaimia. Molemmat ytimennävertäjälajit muistuttavat ulkoisesti toisiaan, mutta vaakanävertäjän erottaa pystynävertäjästä siitä, että peitinsiipien takaosan sukas- ja nystyrivit ovat täydelliset siipien kärkeen asti. Aikuinen vaakanävertäjä käyttää ravinnokseen vuosikasvainten ydinosaa. Puiden latvat harsuuntuvat ja voivat kokonaan kuivua tuhojen jatkuessa pitkään. Vaakanävertäjä levittää myös sinistäjäsientä, joka laskee puuaineksen arvoa. Vaakanävertäjät parveilevat huhti-toukokuussa, kun lämpötila on noussut +12 Celsius-asteeseen. Laji elää yleensä makaavien puunrunkojen kuten tuulenkaatojen, metsään jääneiden latvuksien ja rankojen alapinnoilla, missä puun kosteus on sopiva. Vaakanävertäjät talvehtivat karikkeessa.[2]

Vaakanävertäjä
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Yläheimo: Kärsäkäsmäiset Curculionoidea
Heimo: Kärsäkkäät Curculionidae
Alaheimo: Kaarnakuoriaiset Scolytinae
Tribus: Tomicini
Suku: Ytimennävertäjät Tomicus
Laji: minor
Kaksiosainen nimi

Tomicus minor
(Hartig, 1834)
Synonyymit

Blastophagus minor
Katso myös

  Vaakanävertäjä Wikispeciesissä
  Vaakanävertäjä Commonsissa

Suomessa vaakanävertäjä on luokiteltu vakiintuneeksi ja yleiseksi sekä elinvoimaiseksi lajiksi.[3] Lajia esiintyy pääasiasaa Euroopassa.

Vaakanävertäjän luontaisia saalistajia ovat ainakin pitkähukka (Corticeus longulus), norkovilistäjiin (Placusa) kuuluva Placusa depressa, lattakaarniainen (Rhizophagus depressus) ja isomuurahaiskuoriainen (Thanasimus formicarius).[4]

Lähteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.