Vaaženi

Vaaženin kunnan pinta-ala on 1 065,85 neliökilometriä[4]. Se rajoittuu idässä ja etelässä Podporožjen ja Nikolskin kuntiin, lännessä Lotinapellon piiriin ja pohjoisessa Karjalan tasavaltaan[5]. Pinta-alasta 95,4 % on metsää, 2,3 % vesistöjä ja 1,2 % maatalousmaata[4]. Jokia ovat Syvärin ja Vaaženinjoen lisäksi Mužala, Svjatuha ja Uslanka. Suurimmat järvet ovat Vatšozero ja Bolšoje Mužalo.[6] Hyötykaivannaisiin kuuluvat hiekka, sora, savi ja turve[7].

Asutus on keskittynyt kunnan kaakkoisosaan lähelle Podporožjea ja Nikolskia. Vaaženin taajama sijaitsee Syväri- ja Vaaženinjokien molemmilla rannoilla. Sen lisäksi kuntaan kuuluu seitsemän kylää: Grišino, Kupetskoje, Kurpovo, Soginitsy, Uljino, Uslanka ja Zaozerje. Niistä vain Kurpovossa on yli sata asukasta.[8] Kunnan asukasmäärä laskee ja koostuu suurelta osin vanhuksista[9]. Kesäasukkaiden määräksi arvioidaan lähes tuhat henkeä[10].

Vaaženin pogosta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1563. Sen alkuperäinen keskus oli Kurpovon kylä. Seudun asukkaat harjoittivat maataloutta, jokiliikennettä, puunhakkuuta ja raudan tuotantoa.[11]

Vaaženin kunta eli volosti kuului myöhemmin Aunuksen kuvernementin Aunuksen kihlakuntaan. Se koostui Vaaženin, Kaškanan, Kuujärven, Mandrogin, Soginitsyn ja Uslankan kyläkunnista. Vuonna 1905 volostissa oli 52 kylää ja 5 600 asukasta. Kunnantalo sijaitsi Skuratovan kylässä.[12]

Volostin asukkaat olivat etupäässä venäläisiä, mutta sen länsiosassa oli lyydiläistä asutusta[13]. Kaškanan ja Kuujärven kyläkunnat liitettiin vuonna 1920 Karjalan työkansan kommuuniin ja volostin muut osat yhdistettiin Lotinapellon kihlakuntaan[14]. Myöhemmin perustettiin Vaaženin kyläneuvosto. Ylä-Syvärin voimalaitoksen rakentamisen aikana 1932–1938 kylä toimi Podporožjen piirin keskuksena. Jatkosodassa alue oli suomalaisten miehittämä.[15]

Kaupunkimainen taajama on perustettu vuonna 1970 yhdistämällä Vaaženin, Jurjevštšinan, Laptevštšinan, Novyi posjolokin, Terehovon ja Ustjen kylät. Nykyinen kunta on perustettu vuonna 2004.[16]

Vaaženin kautta kulkee Podporožjeen johtava asfalttitie sekä Podporožjen ja Karjalan tasavallan rajan välinen soratie[17]. Taajamasta ja kylistä on linja-autoyhteydet Podporožjeen[18]. Kunnan läpi kulkee myös Muurmannin rata[19]. Lähin rautatieasema on viiden kilometrin päässä sijaitseva Svir[15].

Kunnan pääelinkeino on metsäteollisuus. Vaaženin taajamassa toimii Metsä Fibren Metsä Svirin saha,[20] jonka tuotanto keskeytettiin toistaiseksi keväällä 2022[21]. Kunnan alueella sijaitsee myös Vaaženin sora- ja sepelitehdas. Maatalousyritys Podporožskoje harjoittaa karjanhoitoa.[22]

Keskustaajaman palveluihin kuuluvat kaksi lastentarhaa, keskikoulu, lasten musiikkikoulu, kulttuuritalo, kirjasto, urheilukenttä, pieni poliklinikka, vanhainkoti, joukko kauppoja ja kahvila. Joitakin palveluita on myös eräissä kylissä.[23]

Kunnan läpi kulkee Podporožjen piirin matkailureitti, jonka tärkeimpiä kohteita ovat historialliset puukirkot ja tsasounat[24]. Suurimmat nähtävyydet ovat vuonna 1690 rakennettu Kristuksen ylösnousemuksen kirkko Kurpovossa, Pyhän Nikolaoksen kirkko Soginitsyssa (1696) ja 1700-luvulta peräisin oleva Pietarin ja Paavalin tsasouna Zaozerjessa[25]. Kylät tarjoavat mahdollisuuksia myös maaseutumatkailuun. Kunnassa ei ole matkailupalveluja.[26]

• Projekt generalnogo plana Važinskogo gorodskogo poselenija Podporožskogo munitsipalnogo raiona Leningradskoi oblasti. Materialy po obosnovaniju projekta. Tom I, tšast 1: Analiz sovremennogo ispolzovanija i kompleksnaja otsenka territorii Važiny.rf. Viitattu 7.5.2022.

• Vaaženin kunnan sivusto (venäjäksi)