Vaasan yliopiston ylioppilaskunta

1960-luvun lopulla valta oli yliopistolaitoksessa keskittynyt lähinnä professorien käsiin^lähde?. Suomen Ylioppilaskuntien Liitto (SYL) halusi tähän muutoksen. SYL ottikin Vaasan uuden kauppakorkeakoulun erityiseen suojelukseensa.^lähde?

Tarkoituksena oli, että uusi ylioppilaskunta tukisi ”mies ja ääni” -periaatetta eli kaikille korkeakouluyhteisöjen jäsenille haluttiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.

SYL:n aloitteesta Vaasaan perustettiin oma ylioppilaskunta. Vaasan kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan perustava kokous pidettiin 19.9.1968. Kuraattoriksi osakuntamallin mukaisesti valittiin hanketta ajanut Kari Lehtola, joka on tullut tunnetuksi myös Onnettomuustutkintakeskuksen johtajana. Tuohon aikaan hän oli Etelä-Pohjanmaalla suorittamassa auskultointiaan varatuomarin arvoa varten.

Ylioppilaskunnan ensimmäiset vuodet osuivat 60-luvun radikalisoitumisen ajalle. Ajan henkenä oli taistella tasa-arvoisuuden puolesta. Ylioppilaskunnassa alettiin painia myös konkreettisten asioiden parissa. Ylioppilaskunnalla oli oma ruokala sekä ravintola, joka tuottikin VKY:lle hyvät tulot.^lähde?

Kansainvälinen toiminta alkoi jo 1970-luvulla. Toiminnan aloitti vielä nykyäänkin yliopistolla kansainvälisiä harjoittelupaikkoja välittävä AIESEC.

1970-luvulla perustettiin myös oma lehti VeeKooYy. Nyttemmin lakkautettu Vaasan ylioppilaslehti oli sen perillinen.

Ainejärjestöt syntyvät

Ensimmäisen ainejärjestön, Övertäjät ry:n, perustivat kielenkääntäjät. Yhdistyksen toiminta alkoi 1982 ja yhdistys rekisteröitiin 1987. Yhdistys lopetti toimintansa Vaasan yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kielten liikkeenluovutuksen seurauksena vuonna 2018.

Kauppatieteilijöillä ei aluksi ollut varsinaista ainejärjestöä vaan heidän asioitaan edustajistossa ajoi lähinnä VaKaPo – Vaasan Kauppakorkeakoulun Porvarit.

Vuonna 1989 myös ei- porvarilliset kauppatieteilijät saivat oman ainejärjestön Warrantti ry:n, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Kari Korkiakoski.

Myös VORU eli Vaasan Opiskelevat Reserviupseerit ry, toimi aktiivisesti 1980-luvulla. Sen vahvaan asemaan vaikuttivat näkyvät ja laajaa luottamusta nauttineet^lähde? puheenjohtajat Jukka Ylitalo, Petteri Lehti ja Tero Hirvilammi.

Laman iskiessä ja korkeakoulun muuttuessa yliopistoksi VYY:n toiminta oli vahvasti tappiollista ja sitä oli pakko supistaa^lähde?. Esimerkiksi omasta kesäravintolasta Segelföreningenistä oli luovuttava. Ajan mittaan ylioppilaskunnassa onkin keskitytty tarkemmin ydintoimintaan eli jäsenistön palveluun.

Pienet ylioppilaskunnat päättivät 1990-luvulla yhdistää voimansa. Vaasan ylioppilaskunta aloitti periferiayhteistyötoiminnan Oulun ja Lapin yliopistojen ylioppilaskuntien kanssa. Yhteistyöllä haettiin mm. yhteistä rintamaa SYL:n liittokokouksiin. Vuonna 1995 yhteistyöhön liittyi Kuopion ylioppilaskunta. Vuotta myöhemmin yhteistyöhön liittyivät myös Jyväskylän, Joensuun ja Lappeenrannan ylioppilaskunnat. Uuden yliopistolain myötä niin kutsuttujen periferiaylioppilaskuntien määrä supistuu yhdellä Joensuun ja Kuopion yhdistyessä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnaksi.

Historian saatossa yhteistyötä on viritelty myös ulkomaisten, mm. Uumajan yliopiston ylioppilaskunnan kanssa. 1980-luvulla solmittiin suhteita rautaesiripun taakse. Tämä mahdollisti vierailukäynnit ainakin Moskovaan kansainvälisten suhteiden instituuttiin ja Prahaan paikalliseen kauppakorkeakouluun.

Jotkut opiskelijat hankkivat silloisen järjestelmän mukaiset 20 opintoviikkoa "kansainvälisiä opintoja" opiskelemalla Uumajassa suomea. Uudelleen avatut suhteet Uumajan kanssa tosin jäätyivät saman tien uudelleen, kun VYY:n hallituksen vierailu 1997 onnistui kaatamaan paikallisen ylioppilaskunnan hallituksen. Syynä oli Uumajan ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan omavaltainen ja vastuuton käytös juomatarjoiluihin liittyen[3].

Ylioppilaskunnan korkein päättävä elin on 30-jäseninen edustajisto. Se valitaan kahden vuoden välein parittomina vuosina yleisillä ja suhteellisilla vaaleilla, joissa äänioikeutettuja ovat kaikki ylioppilaskunnan jäsenet. Edustajisto mm. valitsee ylioppilaskunnan hallituksen, pääsihteerin ja puheenjohtajiston sekä päättää strategisista linjauksista kuten jäsenmaksun suuruudesta ja toimintasuunnitelmasta.[5]

Hallitus käyttää ylioppilaskunnan yleistä hallinto- ja toimeenpanovaltaa ja vastaa ylioppilaskunnan käytännön toiminnasta yhdessä pääsihteerin johtaman sihteeristön kanssa. Hallituksen jäsenet toimivat sekä edunvalvontaan, kulttuuriin ja vapaa-aikaan että yrityssuhteisiin liittyvien tehtävien parissa. Hallituksen tarkoituksena on varmistaa, että jokainen yliopiston opiskelija voisi edistää opintojaan joustavasti ja omaan tahtiin sekä pitää huolta itsestään myös vapaa-ajalla. Hallitus myös valitsee työntekijät.[6]