VTT

VTT:n historia ulottuu 1900-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin, jolloin Suomen kansallista tutkimusjärjestelmää kehitettiin, perustettiin aineenkoetuslaitos, Teknillinen korkeakoulu, teollisuuden yhteisesti rahoittama tutkimuslaitos. Myös teollisuudella oli omia tutkimuslaboratorioita. 1930-luvulla kansallista tutkimusjärjestelmää kehittivät Helsingin yliopiston kemian laitoksen nuori tutkijapolvi sekä Teknillisen korkeakoulun (TKK) insinöörikoulukunta. Insinöörikoulukunta alkoi ajaa rakennusteknillisen laboratorion perustamista, mutta selvittelyvaiheen jälkeen se kasvatti suunnitelmansa yhteensä viiteen eri laboratorioon. Kemistit ehdottivat huomattavasti laajempaa ratkaisua, jossa painotettiin yhteistyötä teollisuuden kanssa.[7]

Valtio käsitteli kilpailevia ehdotuksia lähes kolme vuotta, ja vuonna 1937 se valitsi TKK:n ratkaisun ja myönsi sille määrärahan laboratorion rakentamista varten. Hanke kuitenkin viivästyi, sillä Teknillisen korkeakoulun päärakennus vaurioitui pahasti marraskuussa 1939 talvisodan ensimmäisen päivän pommituksissa. Rakennuslaboratorio liitettiin korkeakoulun rakennussuunnitelmiin vuonna 1941. VTT:n ensimmäisen laboratoriorakennuksen pohjana oli aineenkoetuslaitos, minkä lisäksi tutkimuslaitokseen tuli myös vuori-, tie- ja paloteknisen tutkimuksen laboratoriot.[7]

Valtion Teknillinen tutkimuslaitos perustettiin 16. tammikuuta 1942 presidentti Risto Rytin allekirjoittamalla lailla harjoittamaan teknillistä tutkimustoimintaa tieteellisessä ja yleishyödyllisessä tarkoituksessa. Rakentaminen aloitettiin heti, ja tutkimuslaitos valmistui syksyllä 1943. Rakennuksen tilavuus oli 20 000 kuutiometriä, ja siihen sijoitettiin seitsemän VTL:n kymmenestä ensimmäisestä laboratoriosta.[7] Tutkimuslaitos siirrettiin Oy Keskuslaboratoriosta Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen.[8] Laitoksen ensimmäisenä ylijohtajana toimi vuosina 1942–1947 Martti Levón, joka toimi Teknillisen korkeakoulun rehtorina vuosina 1940–1943 ja 1946–1955.[9] Sodan aikana tutkimuslaitoksen toiminta painottui kotirintaman puolustuskyvyn parantamiseen. Laboratoriossa tutkittiin esimerkiksi heikkolaatuisia ruokatarvikkeita, korvikkeita, palosuojelua, palamattomia puumateriaaleja ja korsukamiinoita.[10][7] Sodan jälkeen VTL laajeni vauhdikkaasti, ja sitä työllisti erityisesti sotakorvaustuotteiden laadunvarmistus.[7]

Vuonna 1948 VTL:n ylijohtajana aloitti Edward Wegelius.[11] Vuonna 1950 tutkimuslaitos muodostui 15 laboratoriosta. Valtio osti Otaniemen kartanon maat vuonna 1949, ja vuonna 1955 Vuoriteknillinen laboratorio muutti ensimmäisenä VTL:n laboratoriona Otaniemeen.[7] Laitoksen punatiiliset rakennukset suunnitteli Alvar Aallon arkkitehtitoimisto.[12]

VTL:stä kasvoi 1960-luvulla Suomen suurin tutkimuslaitos,[11] se työllisti yli 400 henkilöä[13]. 1960-luvun puolivälissä sillä oli jo 26 laboratoriota, joissa työskenteli yhteensä yli 400 tutkijaa.[10] Vuonna 1968 ylijohtajan titteli muutettiin pääjohtajaksi. Wegeliuksen kaudella VTL:n asema kansainvälisestikin korkeatasoisena tutkimuskeskuksena vakiintui.[11]

Kun Wegelius jäi eläkkeelle vuonna 1970, hänen seuraajanaan aloitti Pekka Jauho.[11] [14] 1970-luvulla ympäristökysymykset nousivat julkisuuteen, mikä toi VTT:lle lisää tutkimuskohteita.[10] Pääjohtaja Jauho käynnisti tutkimuslaitoksessa laajan modernisoinnin, esimerkiksi hallintoa yksinkertaistettiin, testaustoiminta laajeni tutkimukseen. Tutkimuslaitoksen nimi päätettiin muuttaa Valtion teknilliseksi tutkimuskeskukseksi (VTT).[14]

Vuonna 1971 valtioneuvosto siirsi Otaniemen tutkimusreaktorin hallinnan Teknillisen korkeakoululta VTT:lle.[15]

Valtion teknillinen tutkimuslaitoksen nimi muuttui 1972 muotoon Valtion teknillinen tutkimuskeskus[7]. VTT sai uusia tehtäviä teollisen toiminnan kasvaessa ja monipuolistuessa. Se osallistui myös yhteiskunnan rakenteiden uudistamiseen liittyvään tutkimukseen. Toiminta keskittyi teknilliseen tutkimukseen ja siihen liittyvään kehitystyöhön.[14]

VTT:n päärakennus valmistui Espoon Otaniemeen vuonna 1975.[7]

VTT perusti 1970- ja 1980-luvuilla uusia laboratorioita Ouluun, Tampereelle, Jyväskylään ja Outokumpuun.[12] 1980-luvulla VTT oli aktiivisesti mukana yhteistyössä, jonka tuloksena syntyi matkapuhelin. VTT:ssä kehitettiin vuonna 1984 myös maailman ensimmäinen videokuvapuhelin.[16] Pääjohtaja Jauho jäi eläkkeelle 1987. Hänen kaudellaan VTT:n henkilöstömäärä oli nelinkertaistunut, erityisesti tilaustoiminnan kasvessa.[14]

Jauhon seuraajana aloitti Markku Mannerkoski. Hänen kaudellaan VTT:n toiminnassa korostuivat huipputekniikan tutkimus, korkeatasoinen testaus ja kansainvälinen yhteistyö. Tutkimustuloksia alettiin siirtää entistä tehokkaammin teollisuuden ja elinkeinoelämän käyttöön. Hallintorakenne ja johtamisjärjestelmä muutettiin hierarkkisempaan suuntaan laitoksen tuloksellisuuden, suunnittelun ja seurannan vahvistamiseksi. Tutkimus- ja kehittämismarkkinat kansainvälistyivät voimakkaasti, mikä nosti kilpailun määrää ja edellytti yritysmäisempää otetta. Mannerkoski jäi eläkkeelle 1999.[17]

Vuonna 1990 VTT:llä oli Otaniemessä maanalaista laboratoriotilaa lähes 6 000 kuutiota ja 15 000 neliömetriä louhittuna yli 20 metrin syvyydessä[18].

Mannerkoskea seurasi uutena pääjohtajana Erkki K. M. Leppävuori.[13]

VTT:n vanha logo, joka oli käytössä 2002–2018.

Alkuvuonna 2002 perustettiin VTT:n strateginen tutkimusohjelma, Agile Software Technologies, jossa tutkittiin ketterää ohjelmistokehitystä.[19]

VTT avasi toukokuussa 2007 Espoossa tutkimusympäristön, joka oli omistettu hajautetun energiantuotannon mallinnukseen ja optimointiin.[20] Kesäkuussa hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi kauppa- ja teollisuusministeriön esitystä käynnistää valmistelutyö VTT:n muuttamiseksi liikelaitokseksi alkuvuonna 2009. Liikelaitoksena VTT:llä olisi joustavammat rahoitusmahdollisuudet ja se voisi tehostaa kehittämiensä teknologioiden ja osaamisen kaupallista hyödyntämistä Suomessa ja ulkomailla tytäryhtiöidensä kautta.[21]

Uusi nimi Teknologian tutkimuskeskus VTT otettiin käyttöön vuonna 2010 [7] VTT jakautui konsernirakenteeseen. Uuteen VTT Groupiin sisältyi emo-VTT:n lisäksi kolme tytäryhtiötä, VTT Expert Services Oy, VTT Ventures Oy ja VTT International Oy.[22] VTT Memsfab Oy aloitti toimintansa vuonna 2011.[23]

VTT:llä oli vuonna 2012 yli 3 000 työntekijää.[13] VTT päätti sulkea tutkimusreaktorinsa, koska sen ylläpito maksoi noin 400 000 euroa vuodessa.[24][25] Reaktori sammutettiin pysyvästi vuonna 2015 poistamalla sydämestä useita polttoainesauvoja.[15].

VTT uudisti vuonna 2014 organisaatiotaan, ja toiminta jaettiin kolmeen liiketoiminta-alueeseen[26]:

• tietointensiiviset tuotteet ja palvelut,
• älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät sekä
• luonnonvara- ja ympäristöratkaisut.

Hallitus esitti toukokuussa 2014, että VTT muutettaisiin osakeyhtiöksi ja Mikes ja VTT yhdistettäisiin. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan VTT toimi hyvin yritysmäisesti, sillä se sai noin 70 prosenttia tuloistaan yritysten toimeksiannoista ja kilpailun piirissä olevasta tutkimusrahoituksesta.[27]

Mittatekniikan keskus Mikes yhdistettiin tammikuussa 2015 VTT:hen, ja samalla Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä muodostettiin osakeyhtiö. Yhtiön toimialaksi määriteltiin teknologian soveltava tutkimus ja tutkimustulosten vieminen käytännön hyödyksi sekä toimiminen kansallisena metrologialaitoksena. Osakeyhtiönä VTT pystyi reagoimaan aiempaa herkemmin asiakkaiden sekä ympäristön muutoksiin sekä toimimaan vapaammin rahoitusmarkkinoilla.[5] Espoon Kivenlahteen perustettiin bio- ja kiertotalouden tutkimuskeskus Bioruukki. Sen tavoitteena oli pyrkiä ylittämään keksintöjen kaupallistamiseen liittyvä kuolemanlaakso.[28]

Helsingin Sanomat nosti helmikuussa 2016 esiin epäilyn tiedevilpistä VTT:n entisessä metabolomiikan tutkimusryhmässä, jota johti tutkimusprofessori Matej Orešič. VTT oli ollut jo aiemmin epäilystä yhteydessä Tutkimuseettiseen neuvottelukuntaan ja teettänyt epäilystä selvityksen ulkopuolisilla tutkimusfirmoilla, eikä selvityksissä löydetty todisteita selkeästä vilpistä. Asioiden selkiinnyttämiseksi VTT avasi tapauksen uudelleen selvitettäväksi, nimitti riippumattomat tahot selvittämään tutkimuseettiset ja johtamiskäytäntöön liittyvät asiat ja julkisti saamansa raportit.[29] Selvitysmiehet eivät löytäneet näyttöä vuonna 2008 julkaistun Journal of Experimental Medicinen diabetesartikkeliin kohdistuvasta tutkimuseettisestä vilpistä[30].

VTT sai vuonna 2017 valtionavustusta 73 miljoonaa euroa, mikä oli 28 prosenttia VTT-konsernin kokonaisbudjetista. Sen liikevaihdosta 32 prosenttia tuli julkiselta sektorilta Suomesta ja loput yksityiseltä sektorilta, Suomesta 33 prosenttia ja muista maista 35 prosenttia.[31]

VTT myi testaus-, tarkastus- ja sertifiointipalveluja tarjoavan VTT Expert Services Oy:n ja Labtium Oy:n tammikuussa 2018 Eurofins Scientific Groupille.[32] Saman vuoden toukokuussa VTT kertoi alkavansa koordinoida eurooppalaista yli kymmenen miljoonan euron konsortiota, jossa kehitetään kaupallisia sovelluksia korkean lämpötilan sofc-polttokennoteknologiasta. Viisi vuotta kestävän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa vähäpäästöistä sähköä ja lämpöä luotettavasti ja aiempaa tehokkaammin.[33]

VTT käynnisti vuonna 2019 oman hautomotoiminnan VTT Launchpadin, jonka kautta se tukee tutkimustiimejä yrityksen perustamisessa.[34] Joulukuussa VTT perusti Turkuun autonomiseen liikkumiseen keskittyvän yksikön, VTT Sensewayn.[35]

VTT ilmoitti toukokuussa 2020, että se hankkii Suomen ensimmäisen kvanttitietokoneen. Sen tavoitteena oli rakentaa kvanttitietokone, jossa olisi 50 kubittia. Jos tavoitteeseen päästään aikataulussa, Suomi kuuluisi maailman parhaimpiin kvanttitietokoneiden kehittäjiin. Konetta käytettäisiin oppimisalustana yliopistoille ja yrityksille, joiden tehtäväksi jäisi tuotteen kaupallistaminen.[36] Kvanttitietokoneen toimittajaksi valittiin suomalainen kvanttilaskennan parissa toimiva IQM.[37] Syksyllä VTT:n tutkimusympäristöjä olivat esimerkiksi Bioruukki, teollinen biotekniikka, kuitutuotteiden kehitysympäristö, 5G-testiverkko, Micronova, Mikes, PrintoCent, Älykäs valmistus ja robotiikka (SMACC), Materiaaliteknologia, Liikenne- ja energiajärjestelmät ja Ydinturvallisuustalo.[38] VTT:n palvelut oli koottu kolmeen liiketoiminta-alueeseen.[39]

• VTT ja Saab tekevät yhteistyötä tutkimuksessa, joka liittyy huoltovarmuuskriittiseen teknologiaan, esimerkiksi uusiin materiaaleihin ja anturitekniikkaan, joita hyödynnetään paitsi Saabin tutka- ja johtamisjärjestelmissä, myös ilmailussa ja vedenalaisissa järjestelmissä.[48]
• VTT:llä on yhteinen tutkimusravintola TestEat IBM:n ja Fazerin kanssa. IBM:n toimitalossa Munkkiniemessä sijaitsevassa tutkimus- ja pilottiravintolassa testataan uusia IT-tekniikoita ja tekoälyä.[49]
• Fazer on myös lisensioinut VTT:n kehittämän kaurateknologian, jonka avulla voidaan hyödyntää kauran terveysvaikutteisia ainesosia.[50]
• VTT ja Rolls-Royce suunnittelevat ensimmäisen sukupolven etäohjattavia ja autonomisia laivoja.[51]
• VTT kertoi huhtikuussa 2020 kehittävänsä HUS:n ja Helsingin yliopiston rokotetutkimuskeskuksen kanssa virusantigeenien määritykseen perustuvaa testausmenetelmää koronavirukselle.[52] Syksyllä 2020 Suomessa alkoi monialainen tutkimushanke, jossa selvitettiin koronan leviämistä ilmassa. Tutkimustulokset VTT:n, THL:n ja Tampereen yliopiston yhteisestä hankkeesta valmistunevat alkuvuodesta 2021.[53]
• VTT on mukana EU:n Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluvassa L3Pilot-hankkeessa, jossa tehdään laajoja tietestejä robottiautoille. Hankkeeseen kuuluu 34 organisaatiota, ja sitä johtaa saksalainen Volkswagen-konserni.[54]
• VTT toimittaa komponentteja ranskalaiseen ITER-koefuusioreaktoriin, jossa hyödynnetään fuusiovoimaa.[55]
• VTT on tutkinut sisua Helsingin yliopiston psykologian laitoksen kanssa. Tutkimus keskittyi sisun olemukseen ja merkitykseen esimerkiksi työelämässä pärjäämisen ja työhyvinvoinnin kannalta.[56]
• Suomen tekstiili ja muoti ry ja VTT ovat tehneet linjauksen siitä, miten tekstiiliteollisuuden arvoketjua Suomessa kannattaisi kehittää.[57]

VTT on ollut pioneerina kehittämässä muun muassa matkapuhelinteknologiaa, energiatuotannon polttoteknologioita ja polttoaineita, bioenergiatuotantoa, uusia materiaaleja ja kierrätysteknologiaa, älyliikenneratkaisuja, painettua elektroniikkaa ja kuva-analyysimenetelmiä terveydenhuollon sovelluksiin.

• VTT kertoi vuonna 2014 valmistaneensa erittäin tarkan hyperspektrikameran, jolla ihosyövän esiasteet voidaan havaita aiempaa varhaisemmassa vaiheessa.[58] Terveysteknologiayhtiö Revenio alkoi kaupallistaa teknologiaa seuraavana vuonna.[59]
• VTT kertoi vuonna 2015, että se oli kehittänyt hybridihiivoja, joilla lager-olueen voidaan luoda uudenlaisia makuja sekä nopeuttaa itse valmistusprosessia.[60]
• VTT kertoi vuonna 2015, että se oli kehittänyt ruokapakkaukseen liitettävän anturin, joka havaitsee elintarvikkeen pilaantumisen etsimällä ruokapakkauksiin kertyvää etanolia.[61]
• VTT teki vuonna 2015 Ilmavoimille tutkimuksen, jonka avulla Hornetin korkeapaineturbiinin siipien elinikää voitiin pidentää ja samalla säästää noin 2,7 miljoonaa euroa.[62]
• VTT:n kehittämiä sähköbusseja otettiin vuonna 2015 HSL:n käyttöön Espoossa ja vuonna 2016 Helsingissä.[63]
• VTT kertoi vuonna 2016 kehittäneensä puhelinsovelluksen ja pienen lisälaitteen, joka havaitsee käyttäjänsä sydämen rytmihäiriöt. Tuotteesta voi olla apua myös aivoinfarktien ennaltaehkäisyssä.[64]
• VTT arvioi vuonna 2020 julkaisemassaan Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksessa, että Suomeen pitäisi rakentaa vuosittain 30 000–35 000 asuntoa.[65]
• Metsä Spring -tekstiilikuiduissa hyödynnetään ionisia liuoksia, joiden avulla valkaistusta havupuusellusta voidaan jalostaa lankaa[28]
• VTT ja Tampereen teknillisen yliopiston kehittämässä Biocelsol-teknologiassa käytetään entsyymejä selluloosan liukenemisen parantamisessa. Lopputulos muistuttaa puuvillaa.[28]

VTT:n tutkimustuloksista on syntynyt spinoff-yrityksiä, joista esimerkkejä:

• Dispelix, joka kehittää linssejä lisätyn todellisuuden laseihin[66]
• GrainSense, joka on kehittänyt langattoman, käsikäyttöisen laitteen, jolla mitataan viljanjyvien laatua.[67][68]
• Infinited Fibre Company, joka valmistaa vanhasta tekstiilistä tai kierrätyspaperista uudenveroista tekstiilikuitua[28]
• Iscent, joka valmistaa pakkaus- ja painotuoteteknologiaa[69]
• Origin By Ocean pyrkii ratkaisemaan merien rehevöitymisongelmaa nostamalla merestä levää ja tekemällä sen molekyyleistä saostusainetta ruokateollisuudelle.[28]
• Paptic, joka kaupallisti VTT:ssä kehitetyn muovinkaltaisen paperimateriaalin, jolla voidaan korvata esimerkiksi perinteiset muovipussit.[70]
• Solar Foods, joka valmistaa proteiinia ilmasta[36]
• Volare, joka kehittää elintarviketeollisuuden sivuvirroista ja mustasotilaskärpästen toukista sekä proteiinia kalanrehu- ja lemmikinruokamarkkinoille että hyönteisöljyä kosmetiikkateollisuuteen.[71]

VTT:n tutkimustuloksista on syntynyt myös tuotteita.

• EniferoBio-yritys tuottaa VTT:n mikrobikantakokoelmasta löytyneen pekilosienen avulla kalanrehua[43]
• Flexbrightin valkoista valoa säteilevää kalvo, joka desinfioi ympäristöä[72]
• Goodwiller on kehittänyt VTT:n kanssa yksityishenkilöille suunnatun Promilless-alkometrin, jolla promillemäärän voi mitata syljestä.[73]
• Infinited Fiber on avannut yhteistyössä VTT:n kanssa Valkeakoskelle mallitehtaan, jossa valmistetaan poistotekstiilistä uudenlaista, ekologista tekstiilikuitua, selluloosakarbamaattia, josta voidaan valmistaa tekstiilikuitua ja lopulta uutta kangasta.[74]
• Nurmi Cylinders on kehittänyt VTT:n kanssa kustannustehokkaan, 3D-tulostetun, alkuperäistä osaa yli puolet kevyemmän hydraulisen venttiililohkon.[75]
• Salofa on kaupallistanut VTT:n ja Turun yliopiston kehittämän, maailman ainoan sinilevämyrkkyjen pikatestin.[76]