V. A. Heikinheimo

Veli Abiel Heikinheimo, nimi vuoteen 1906 Sven Abiel Heikel (20. elokuuta 1875 Kittilä – 18. marraskuuta 1948 Perniö) oli suomalainen kirkkoherra ja Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian assistentti.[1][2][3][4]

Heikinheimon vanhemmat olivat Kittilän kirkkoherra, lääninrovasti Karl Abiel Heikel (1846–1919) ja Augusta Hellman. Hän pääsi ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta 1895 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1900. Heikinheimo suoritti kasvatusopin tutkinnon ja pastoraalitutkinnon 1909. Hänet vihittiin papiksi 1903.[1][3][4][5]

Heikinheimo oli kirkkoherran apulaisena Jyväskylän maaseurakunnassa, Saarijärvellä, Tyrväällä ja Kokkolassa vuosina 1903–1913. Hän oli Janakkalassa kappalaisena ja kirkkoherran apulaisena 1913–1921, Uskelan kirkkoherrana 1921–1932 sekä vt. kappalaisena Hyvinkäällä 1932 ja Janakkalassa 1934. Viimeksi Heikinheimo oli Perniön kirkkoherrana vuodesta 1941 alkaen. Hän sai rovastin arvon 1929.[1][3]

Heikinheimo oli Tyrvään yhteiskoulun johtajana 1906–1907, Helsingin Sörnäisten kristillisen kansanopiston perustajana ja ensimmäisenä johtajana 1907–1908, Sörnäisten yhteiskoulun matematiikan ja uskonnon opettajana 1907–1908; Kokkolan suomalaisen yhteiskoulun uskonnon lehtorina ja rehtorina 1910–1912, Sortavalan reaalilyseon uskonnon ja historian lehtorina 1912–1913; Salon yhteiskoulun uskonnon ja filosofian alkeiden opettajana 1921–1931 sekä Hyvinkään yhteiskoulun filosofian alkeiden opettajana 1932. Hän toimi Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professorin vt. assistenttina 1916–1917 ja assistenttina 1933–1941. Heikinheimo oli Nuorten Kristillisen Liiton Varsinais-Suomen piirin johtokunnan jäsen ja hän oli vuodesta 1931 alkaen Raittiuden ystävien sihteerinä Helsingissä.[1][2]

Heikinheimo oli naimisissa 1904–1912 laulunopettaja Anna Sofia Aleksandra Draken (1879–1912) kanssa ja vuodesta 1914 talousopettaja Valma Maria Krankin kanssa.[1] Opettaja ja Akateemisten Naisten Karjala-Seuran puheenjohtaja Anna-Liisa Heikinheimo oli hänen tyttärensä ensimmäisestä avioliitosta.[3]

Julkaisuja

Nimellä V. A. Heikinheimo:

  • Uskonelämä lapsen sydämessä: pyhäkoulunopettajille pidetty esitelmä. Suomen pyhäkouluyhdistys, Pori 1915, 3. painos 1922
  • Sankari-ihanteita Suomen nuorisolle. WSOY 1918
  • Kadottavia ja pelastavia voimia: Oulun yleisessä raittiuskokouksessa heinäk. 6 p. 1930 pidetty saarna. Raittiuden ystävät, Helsinki 1930
  • Kristityille uskotuita tehtäviä: saarnasuunnitelma raittiusviikon alkaessa marraskuun 1 p. 1931. Raittiusviikkotoimikunta, Helsinki 1931
  • Miten raittiustyö on muodostunut raittiustaisteluksi. Raittiuden ystävät, Helsinki 1932
  • Pyhäinpäivänä: saarnasuunnitelma raittiusviikon alkaessa : I vk. ev.: Matt. 5: 1-12. Raittiusjärjestöjen yhteistoimikunta, Helsinki 1936
  • Suomen kristityt ja raittiustyö. Suomen valkonauhaliitto, Helsinki 1943

Lähteet
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.