Vöyri-Maksamaa
Vöyri-Maksamaa (ruots. Vörå-Maxmo) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asui 4 498 ihmistä (30.11.2010),[2] ja sen pinta-ala oli 1 222,94 km², josta 4,83 km² oli sisävesistöjä.[1] Väestötiheys oli 3,68 asukasta/km².
Vöyri-Maksamaa Vörå-Maxmo |
|
---|---|
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Vöyri |
|
sijainti | |
Sijainti | |
Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
Seutukunta | Vaasan seutukunta |
Kuntanumero | 945 |
Hallinnollinen keskus | Vöyrin kirkonkylä |
Perustettu | 2007 |
Liitetty | 2011 |
– liitoskunnat |
Oravainen Vöyri-Maksamaa |
– syntynyt kunta | Vöyri |
Pinta-ala |
1 222,94 km² [1] (1.1.2010) |
– maa | 577,42 km² |
– sisävesi | 4,83 km² |
– meri | 640,69 km² |
Väkiluku |
4 498 [2] (31.12.2010) |
– väestötiheys | 7,79 as./km² (31.12.2010) |
Vöyri-Maksamaan kunta perustettiin vuonna 2007, kun Vöyri ja Maksamaa liittyivät yhteen. Kunta jäi kuitenkin tuolla nimellä lyhytikäiseksi, kun vuoden 2011 alussa Vöyri-Maksamaa yhdistyi Oravaisten kanssa muodostaen uuden Vöyrin kunnan[3].
Vöyri-Maksamaan naapurikunnat ennen liitosta olivat Isokyrö, Kauhava, Mustasaari, Oravainen, Uusikaarlepyy ja Vähäkyrö. Aikaisempia naapurikuntia olivat Kauhavaan vuonna 2009 liitetyt Alahärmä ja Ylihärmä. Vöyri-Maksamaa oli rukiin valtakuntaa eli sen pinta-alasta lähes kaikki alava maa-ala on peltoa. Alueella on paljon mäkiä, jotka ovat pääasiassa havupuiden peitossa.
Geologisesti Vöyri-Maksamaan alue on hyvin alavaa. Monesta seikasta on pääteltävissä, että Vöyri-Maksamaa on vanhaa saaristoa. Osassa maa-alaa on asuttu hyvinkin kauan, kun taas alavat maat ovat olleet meren peittämiä vielä muutama sata vuotta sitten. Vielä 1600-luvulla Rökiöön pääsi veneellä.
Kunta oli kaksikielinen, 84,6 prosenttia asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia ja 13,6 prosenttia suomea. Muuta kieltä puhui äidinkielenään 1,8 prosenttia. Vöyri-Maksamaan alueella on oma suomenruotsin murteensa.
Kyliä
Antiala (Andiala), Bergby, Bertby, Brudsund, Djupsund, Jörala, Kalapää, Kaurajärvi, Kaitsor, Karvsor, Koskenkylä (Koskeby), Kovjoki, Kärklax, Kvimo, Lomby (Luomala), Lotlax, Lålax, Maksamaan kirkonkylä (Maxmo kyrkoby), Miemois, Myrbergsby, Mäkipää, Palvis, Rekipelto (Rejpelt), Rökiö, Särkimo, Tottesund, Tukkur (Tuckur), Petterinmäki (Pettersbacka), Västerö, Ölis, Österö
Historia
Vöyrin kunta perustettiin vuonna 1868. Pitäjä mainitaan kirjoituksissa jo vuonna 1443 ja Vöyrin nimi vuonna 1367. Maksamaan juuret taas juontuvat vuoteen 1660, jolloin alueen omistaja Claes Tott antoi perustaa sinne säteritilan. Tilalla vietettiin myöhemmin mm. Jean Sibeliuksen häitä, ja kunnantoimisto toimi 1940-luvun jälkeen siellä.
Nähtävyydet
- Suomen vanhin ympärivuotisessa käytössä oleva puukirkko
- Ehrsin puisto
- Verner Rasmuksen posliinimuseo
- Erik Hägglundin valokuvamuseo
- Fädernegården (talonpoikaismuseo)
- Myrbergsgården, jossa on laaja tekstiilikokoelma.
- Vitmossen, pronssikauden asuinpaikka
- Mikkelinsaaret
Kuvia
- Fassgrundin kalliorantaa Vöyri-Maksamaalla.
- Luontoasema Kummelskärillä, Vöyri-Maksamaalla.
- Hiekkarantaa Vitfågelskärillä, Vöyri-Maksamaalla. Saaren metsä kaadettiin ja pohja poltettiin 1950-luvun lopulla.
Lähteet
- Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2010 1.1.2010. Maanmittauslaitos. Viitattu 5.3.2010.
- Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2010. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.1.2011.
- http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Oravainen+ja+V%C3%B6yri-Maksamaa+yhdistyv%C3%A4t/1135253578399