Võru
Võru (võroksi Võro, saks. Werro) on Võrumaan pääkaupunki Viron kaakkoisosassa. Se sijaitsee Tamulajärven rannalla.[2] Vuoden 2018 alussa kaupungissa oli 12 242 asukasta.[1]
| Võru linn | |
|---|---|
 |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Võru linn |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Viro |
| Maakunta | Võrumaa |
| Perustettu | 1784 |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Anti Allas |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 14,01[1] km² |
| Väkiluku (1.1.2018) | 12 242 |
| – Väestötiheys | 874 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
Historia
Kaupungin perusti Riian kenraalikuvernööri Venäjän keisarinnan Katariina II:n toivomuksesta 21. elokuuta 1784 entisen Võrun kartanon paikalle.[2] Kaupungin varhaisilta vuosilta on säilynyt säännöllinen ruutukaava, puurakennuksia ja kaksi Katariinalle omistettua kirkkoa: luterilainen kirkko vuodelta 1793 ja ortodoksinen kirkko vuodelta 1804.[3]
Võru on ollut yli 200 vuotta paikallishallinnon, yrittäjyyden, kulttuurin ja urheilun keskus. Alkuaikoina hallinnon edustajat olivat saksalaista syntyperää, mutta 1900-luvun alussa kaupunki sai ensimmäiset etnisesti virolaiset kaupunginvaltuutetut.[3]
Kulttuuri ja koulutus
Tunnetuin võrulainen on Viron kansalliseepoksen Kalevipoegin kirjoittaja Friedrich Reinhold Kreutzwald, joka asui kaupungissa vuosina 1833–1877 ja toimi kaupunginlääkärinä. Nykyään kaupungissa on hänelle omistettu museo ja patsas.[3]
Võru on historiansa aikana ollut myös tärkeä koulukaupunki. 1800-luvun loppupuolella kaupungissa oli seitsemän koulua, joissa työskenteli 31 opettajaa ja 317 oppilasta, vaikka Võrun asukasluku oli alle 3 000. Vuonna 1914 perustettiin Võrun naisten käsityökoulu ja 1925 Võrun teollisuuskoulu. Vuosina 1921–1930 kaupungissa toimi opettajaseminaari.[3]
Vuodesta 1995 Võrussa on toiminut valtiollinen tutkimus- ja kehityslaitos Võron instituutti, jonka tavoitteena on võron kielen ja kulttuurin kehittäminen ja tutkiminen.[4]
Talous
Võru yhdistettiin rautateillä Riikaan ja Pihkovaan vuonna 1889, ja vuonna 1915 kaupunki sai sähkön. Vuonna 1940 Võrussa oli 6 600 asukasta. Neuvostoliittoon liittämisen jälkeen kaupunkiin perustettiin monia teollisuuslaitoksia, muun muassa huonekalutehdas, jalkinetehdas, meijeri ja rakennusyhtiöitä. Võruun rakennettiin uusia asuinalueita, kaupungin väkiluku ja pinta-ala kasvoivat.[3]
Suunnitelmatalouden romahdus toi Võruun aluksi taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, mutta ajan mittaan vanhojen yritysten toiminta on saatu vastaamaan markkinatalouden vaatimuksia ja kaupunkiin on syntynyt uusiakin yrityksiä.[3]
Väestö
Vuonna 2011 Võrun kaupungissa oli 12 667 asukasta, joista 11 652 (92,0 %) oli virolaisia, 804 (6,3 %) venäläisiä ja 201 (1,6 %) muita kansallisuuksia.[5]
Katariinan kirkko.
Entinen paloasema.
Roosisaaren riippusilta.
Võrun I peruskoulu.
Võrun keskikaupunki
Lähteet
- Ühinenud ja kõikide omavalitsuste ülevaade (sh KOV kontaktandmed ja omavalitsusjuhid) (Excel) (Viron kuntien perustietoja valtiovarainministeriön verkkosivuilla) haldusreform.fin.ee. maaliskuu 2018. Viitattu 20.5.2018. (viroksi)
- City tour Võru linn. Viitattu 10.1.2012.
- Võru Linnavalitsus: History and culture voru.ee. Viitattu 25.12.2016. (englanniksi)
- Welcome! Võro Instituut. Arkistoitu 1.10.2015. Viitattu 10.1.2012.
- RL002: Rahvastik elukoha, soo, vanuserühma ja rahvuse järgi, 31. detsember 2011 Statistikaamet. Viitattu 23.12.2016. (viroksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Võru Wikimedia Commonsissa
- Võru Folkloorifestival (Arkistoitu – Internet Archive) (viroksi) (englanniksi)