Võhandu jõgi

Võhandu jõgi alkaa pienenä suo-ojana Savernan kylän lounaispuolella 132 metrin korkeudella mpy. Seutu sijaitsee Otepään ylängöllä. Se virtaa ulos metsästä laajalle peltoaukealle suoraksi kaivettuna johto-ojana. Ojan toinen nimi on ollut Hoboala jõgi. Se vuorottelee metsä- ja pelto-ojana, mutta jatkaa suoraksi kaivettuna kuuden kilometrin matkalla. Kilometri ennen Jõksi järveä sen kulku muuttuu luonnollisen mutkittelevaksi ja laskee edelliseen järveen Jõksin kylässä. Jõksi järven vedenpinnan korkeus on 116,6 metriä mpy., joten alujuoksullaan se on pudonnut jo 15 metriä. Joki jatkaa matkaansa järven vastarannasta ja ohittaa heti Kanepin keskustaajaman sen länsipuolelta. Tehdessään laajan S-kirjaimen muotoisen mutkan, siihen yhtyy Kokõ oja ja edellä mainittu Pühäjõgi Jõgehaaran kulmakunnalla. Võhandu tekee laajoja kaarroksia, mutta etenee pääpiirteissään kohti etelää. Joen ympäristössä vuorottelevat peltomaat, metsämaan ja laajat niityt. Se ohittaa pienen Kärgulan kulmakunnan ja suuremmat Koigeran ja Sulbin kylät. Joki saapuu Linnamäen kylässä Hutitaan, jossa joki on padottu Hutita veskijärveksi. Joki kääntyy nyt kohti kaakkoa, jossa se laskee Osulan ja Sõmerpalun kylien jälkeen Vagula järven läpi Võrun kaupungin lähellä.[2][4]

Võrussa sijaitsee toinen järvi Tamula järv, joka on yhteydessä Võhanduun Vahejõen ja Vanajõen kautta. Võrun jälkeen joki virtaa 12 kilometriä kohti itää. Siihen yhtyy Kääpan jälkeen etelästä virtaava Iskna jõgi. Võhandu virtaa ensin tiheästi ojitetun suoalueen läpi ja kääntyy sitten kohti pohjoista ja pohjois-koillista. Tämän suunnan se säilyttää lähes 30 kilometrin matkan. Jõeveren ja Leevin kylän kohdalla joki siirtyy hieman itään, mutta jatkaa sen jälkeen entistä suuntaansa. Kyseisessä mutkassa joki virtaa laaksossa, jossa esiintyy hiekkakivipaljastumia [5]. Leevissä sijaitsee myös Leevi veskijärven pato. Kylän jälkeen siihen yhtyy kaakosta virtaava Palumõisa oja. Yhtymäkohdan jälkeen tapahtuu neljän kilometrin siirtymä kaakkoon päin ja taas joki jatkaa pohjoiseen suuntaan. Joki ohittaa Haavapään ja Pääsnan kylät. Jokilaaksosta tulee leveä laakso, jossa joki menaderoi aiempaa leveämmällä soistuneella tulvatasangolla. Laaksoon mahtuu joen lisäksi lampia ja järviäkin. Leevakussa joki levenee padon vuoksi koko jokilaaksoon ja muodostaa viisi kilometriä pitkän Leevaku paisjärven. Padon jälkeen joki kääntyy itään päin ja virtaa Räpinan läpi. Räpinässä on taas pato ja neljä kilometriä pitkä Räpina järv. Võõpsussa Võhanduun yhtyy etelästä virtaava Mädajõgi, joka on sen suurin sivujoki. Võhandu kääntyy Võõpsun kohdalla soistuneelle järvialueelle ja laskee Kuumajärveen Salusaaren kohdalla. Kuumajärvi on Peipsijärven keskikohdan nimitys. Võhandun suistossa on vähintään kaksi joensuuta.[2][4]

Joen vedenpinnan korkeus vaihtelee monissa kohdissa uomassa sen virtaamien mukaan selvästi. Virtaamat vaikuttavat samalla myös virtausnopeuteen, joen pohjalla olevien kivien näkymiseen sekä joen uoman leveyteen. Yläjuoksulla uoma on suurimman osan ajasta kapea ja esimerkiksi vesillä liikkuja joutuvat usein kiertämään uoman poikki kaatuneita puita. Kärgulan ja Sulbin välinen osuus on vaikeakulkuinen matalan veden aikana. Vagula järvestä alkava alajuoksun osuus on yläjuoksuun verrattuna parempikulkuinen.[6]

Joki virtaa devonikaudella muodostuneiden kallioalueiden läpi. Veden eroosio on paljastanut irtomaan alta kalliopintoja ja -seinämiä, joita kutsutaan täällä muureiksi (vir. müür). Paljastumia sijaitsee Võhandu jõen alkulaakson suojelualueella (vir. Võhandu jõe ürgoru kaitseala) 38 paikassa. Niistä kuuluisimmat ovat Põdramüür, Tsirgumüür, Sõjatare ja Kalmetu müür. Muurien juurilla pulppuavat lukuisat lähteet suoraan jokeen. Kallioseinissä on pieniä luolia ja kalliopaljastumiin liittyy myös monia tarinoita Kalevin pojasta.[7]

Joki on kalalajiltaan rikas. Siinä elää 22 kalalajia ja yksi nahkiaislaji. Yleisimmät lajit ovat särki, turpa, salakka, punasalakka ja pasuri. Joen uomassa sijaitsee alkulaakson suojelualue ja joenvarren hoitoalueet. Osa joesta muodostaa Natura 2000-alueen. Yleisten lajien lisäksi sieltä tavataan rantanuoliainen, kivisimppu, vuollejokisimpukka ja kuningaskalastaja.[8].[2][9][10]

Joen valuma-alueen pinta-ala on 1 401,7 neliökilometriä (km²), mutta toisinaan se ilmoitetaan 1 420 km² suuruisena [2]. Koska joki on 165 kilometriä pitkä, tulee valuma-alueen keskileveydeksi vain 8,5 kilometriä. Usimmat sivuojat ja sivujoet ovatkin lyhyitä. Poikkeuksen tekee esimerkiksi pisin sivujoki Mädajõgi, joka on 30 kilometriä pitkä ja jonka valuma-alue on 18 % Võhandun valuma-alueesta.[1]

Võhandu jõen pohjoispuolella sijaitsee Emajoki, jonka suuren sivujoen Ahja jõen valuma-alueen vedenjakaja seuraa Võhandun valuma-aluetta. Kaakossa virtaava Piusa jõgi tekee siellä vastavan rajauksen. Piusan ja Võhandun väliin jää pieniä ojia kuten esimerkiksi Värska oja ja Karisilla oja. Vastaavasti Ahjan ja Võhandun väliin jäävät Naha oja, Meeksi oja ja Kalli jõgi. Võhandun latvavedet laskevat Otepään ylängöltä alas Haanjan ylängön vastaiseen laaksoon, missä joki kääntyy koilliseen päin. Täällä sijaitsevat myös Koivajoen latvat ja valuma-alueiden välinen vedenjakaja.[1][lower-alpha 2]

Joen pääuomassa on muutama luonnollinen järvi tai patoamalla muodostettu järvi, jotka on lueteltu yläjuoksulta alajuoksulle päin (kilometriä joensuusta, pinta-ala): Jõksi järv (152 km, 65 ha), Hutita veskijärv (123 km, 3 ha), Räägu veskijärv (119 km, 1 ha), Vagula järv (100 km, 604 ha), Leevi veskijärv (60 km, 3 ha), Leevaku paisjärv (27 km, 4 ha) ja Räpina järv (13 km, 19 ha). Jõksi järveen laskee kolmen järven kokonaisuus, johon kuuluvat Vähkjärv (9 ha), Piigandi järv (41 ha) ja Sulõndu järv. Nämä järvet ovat osa Koorasten kylän järvialueen järviä, jotka ovat Virossa yleisesti tunnettuja kauneudestaan. Niistä suurin järvi on Suurjärv (41 ha), joka on sivuhaaran Pühäjõen läpivirtausjärvi.