Víctor Paz Estenssoro
Ángel Víctor Paz Estenssoro (2. lokakuuta 1907 Tarija – 7. kesäkuuta 2001 Tarija) oli bolivialainen valtiomies, presidenttinä 1952–1956, 1960–1964 ja 1985–1989. Hän perusti 1941 keskustalais-vasemmistolaisen kansallisvallankumouksellisen liikkeen, Movimiento Nacionalista Revolucionario (MRN) yhdessä Hernán Siles Zuazon kanssa.
Víctor Paz Estenssoro | |
---|---|
Bolivian 54. presidentti | |
Edeltäjä | Hernán Siles Zuazo |
Seuraaja | Hernán Siles Zuazo |
Bolivian 56. presidentti | |
Edeltäjä | Hernán Siles Zuazo |
Seuraaja | René Barrientos |
Bolivian 76. presidentti | |
Edeltäjä | Hernán Siles Zuazo |
Seuraaja | Jaime Paz Zamora |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 2. lokakuuta 1907 Tarija, Bolivia |
Kuollut | 7. kesäkuuta 2001 Tarija Bolivia |
Puoliso | María Teresa Cortés de Paz Estenssoro |
Tiedot | |
Puolue | MNR |
Nimikirjoitus |
|
Hän opiskeli Mayor de San Andrésin yliopistossa ja työskenteli taloushistorian professorina ja valtion neuvonantajana. Vuonna 1939 hänet nimitettiin Bolivian pankin pääjohtajaksi.[1] Hän pääsi 1941 valtiovarainministeriksi, oli Villarroelin hallituksen (1943–1946) tukipylväs, mutta meni 1946 maanpakoon Argentiinaan sotilasvallankaappauksen jälkeen, josta palasi 1952.[1] MRN:sta tuli vähäosaisten ja tyytymättömien edustaja. Puolue nousi valtaan 1952 kansannousun jälkeen, ja Pazista tuli presidentti. Hänen kaudellaan tinakaivokset kansallistettiin, intiaanit saivat äänioikeuden ja suurten kartanoiden tilat hajotettiin ja jaettiin.
Pazia seurasi hänen varapresidenttinsä 1956, jolloin hänet nimitettiin maansa YK-lähettilääksi.[1] Paz valittiin uudelleen presidentiksi kaksi kertaa, 1960 ja 1964, mutta sotilasvallankaappaus pakotti hänet maanpakoon. Hän palasi Boliviaan 1971 ja toimi yhteistyössä kenraali Hugo Banzerin juntan kanssa. Sotilashallinto luopui vallasta 1982 ja Hernán Siles Zuazoista tuli maan presidentti. Paz valittiin uudelleen 1985 hänen jälkeensä. Hän aloitti liberalisoinnin ja yksityistämisen talouden vakauttamiseksi. Huolimatta tinan maailmanmarkkinahinnan laskusta, Pazin hallitus kesti vuoteen 1989, jolloin häntä seurasi Jaime Paz Zamora. Hän jäi eläkkeelle puolueen johdosta 1990.
Lähteet
- Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 154. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
Aiheesta muualla
- biografia (espanjaksi)