Vårdö

Vårdö sijaitsee välittömästi Ahvenanmantereen itäpuolella. Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen, ja 84,8 prosenttia sen asukkaista on ruotsinkielisiä.[4] Kunnan vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer ja se on vahvistettu vuonna 1952.[6]

Vårdön pääsaari on pinta-alaltaan Ahvenanmaan saarista viidenneksi suurin.[7] Muita huomattavia saaria ovat Västra Simskäla, Östra Simskäla, Sandö ja Töftö. Suurin osa Vårdön saarista on hyvin pieniä ja ne ovat levittäytyneet laajalle alueelle Ahvenanmantereen itäpuolelle. Kunnan eteläosan asutut saaret ovat melko reheviä, pohjoisosan saaret sen sijaan paikoin hyvinkin karuja. Ympärivuotista asutusta on vain pääsaarella ja sen suurehkoilla lähisaarilla. Vårdön ja Kumlingen välillä on Teilin merenselkä, Vårdön ja Sundin välillä taas Vargatanselkä. Lounaisosassaan Vårdö rajoittuu Lumparnin selkään.

Vårdön kirkko

Toimimaton tuulimylly Holmsklinttenillä

Suuren postitien muistoksi on sen reitti merkitty pylväin Ahvenanmaalla.

Vårdön alueelle on muodostunut pysyvä asutus huomattavasti myöhemmin kuin Ahvenanmantereelle. Ensimmäinen asiakirjamaininta Vårdöstä on vuodelta 1367. Vårdössä sijaitsee 1500-luvun alussa rakennettu, 1700- ja 1800-luvuilla laajennettu kirkko.[9] Vårdön seurakunta muodostettiin Sundin kappeliksi 1500-luvulla. Vuonna 1544 sen tiedetään jo varmasti olleen olemassa, koska tuona vuonna kruunu takavarikoi siltä toisen kirkonkellon. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1866,[10] mutta nykyisin Vårdön ja Sundin seurakunnat toimivat jälleen yhdistyneinä.

Vårdön kautta kulki historiallinen, Tukholman ja Turun välinen Suuri Postitie, joka otettiin käyttöön Ruotsin postilaitoksen perustamisen myötä vuonna 1638. Tie saapui Sundin puolelta Bomarsundin laiturista Vargatanselän yli Vargatan laituriin, josta se eteni Vårdön pääsaaren poikki itärannalle Hullvikiin ja edelleen Teilin selän yli Kumlingeen. Tien reitti on merkitty puisin kilometripaaluin.

Suuren Pohjan sodan aikana Vårdön Lövö valittiin Ahvenanmaan kongressin pitopaikaksi, koska se sijaitsi suunnilleen postitien puolivälissä ja koska sillä oli hyvä satama. Kongressin aikana kylän asukasluku kasvoi tilapäisesti yli kahteentuhanteen.[11]

Vårdön asukasluku oli suurimmillaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, jolloin kunnassa asui lähes tuhat henkeä. Myös monet pienehköt ja melko syrjäiset saaret olivat tällöin asuttuja. Jo 1900-luvun alusta lähtien väkiluku kuitenkin laski poismuuton vuoksi. Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan Vårdössä oli 552 asukasta[12], kymmenen vuotta myöhemmin asukkaita oli 460[13] ja vuoden 1985 lopussa enää 381.[14] Viime vuosikymmeninä väkiluku on jälleen alkanut nousta; vuoden 2001 alussa Vårdössä oli 409 asukasta.[15]

Vårdöstä olivat kotoisin seuraavat henkilöt:

• Otto Andersson (1879–1969), musiikintutkija ja säveltäjä
• Anni Blomqvist (1909–1990), kirjailija, asui Simskälassa, mutta sijoitti Myrskyluodon Maijan tapahtumat Väderskärin saarelle Vårdön pohjoisosaan
• Aili Nordgren (1908–1995), kirjailija
• Runar Salminen (1912–1989), kirjailija
• Sally Salminen (1906–1976), kirjailija.

Suurimmat yhteisöveron maksajat vuonna 2016 olivat Ålands Linfärjetrafik Ab, kasvihuone- ja kalanvljelyä harjoittava Rosenbacken Ab ja kiinteistöalalla toimiva Mulingskär Ab.[16]

41,6 prosenttia Vårdön työvoimasta sai vuonna 2015 elantonsa maa-, metsä- ja kalataloudesta, mikä teki kunnasta Suomen toiseksi alkutuotantovaltaisimman Lestijärven jälkeen.[17]

Tarkasteltaessa kesäasuntojen määrää suhteessa vakituisten asuntojen määrään Vårdö on Tilastokeskuksen mukaan Suomen kolmanneksi mökkivaltaisin kunta Kustavin ja Puumalan jälkeen. Vuonna 2013 Vårdössä oli 514 kesämökkiä ja 185 vakituista asuntoa. Kesämökkejä oli siten lähes kolminkertainen määrä vakituisiin asuntoihin verrattuna.[18]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2017 taajamarajauksen mukaan Vårdössä ei ole lainkaan taajamia. Vuoden 2017 lopussa Vårdössä oli 430 asukasta, joista 415 asui haja-asutusalueilla ja 15:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa.[20]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vårdössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[21]

• Sund-Vårdö församling

Seurakunta toimii myös Sundin kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vårdön alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[22]

Vårdössä sijaitsevasta Hummelvikin satamasta on autolauttayhteys Kumlingeen, Brändöhön ja Kustaviin sekä linja-autoyhteys Maarianhaminaan. Töftön kautta on lossiyhteys Sundin Prästöhön, josta alkavaa päätietä 2 pitkin on noin 35 kilometrin matka Maarianhaminaan ja vajaan 20 kilometrin matka pohjoisen Ahvenanmaan keskustaajamaan Godbyhyn. Kunnan pohjoisosassa sijaitseviin Simskälan saariin on niin ikään lossiyhteys. Vårdön alueisiin kuuluviin Ängön ja Bussön saariin on kierrettävä maanteitse Maarianhaminan, Lemlandin ja Lumparlandin kautta. Kesäisin liikennöi polkupyörälautta Simskälasta Saltvikin Tengsödavikiin.

• Vårdön kirkko
• Ahvenanmaan koulumuseo

• Luettelo Vårdön julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Vårdön kunnan kotisivut suomeksi
• Tilastokeskus - Vårdön avainluvut