Västeråsin kunta
Västeråsin kunta (ruots. Västerås kommun) on Västmanlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Västmanlandiin. Kunnan keskustaajama on Västerås.[3]
| Västeråsin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Västmanlandin lääni |
| Maakunta | Västmanland |
| Keskustaajama | Västerås |
| Kuntakoodi | 1980 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 958,83 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 156 838 |
| – Väestötiheys | 163,6 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 958,83 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 156 838 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 302,01 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 31,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
Vuonna 1918 Sankt Ilianin ja Lundbyn maalaiskunnat liitettiin Västeråsin kaupunkiin. Badelundan maalaiskunta liitettiin kaupunkiin vuonna 1946.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Dingtuna (Dingtuna, Lillhärad ja Västerås-Barkarö)
- Kolbäck (Kolbäck, Rytterne ja Säby)
- Kungsåra (Björksta, Irsta, Kungsåra, Kärrbo ja Ängsö)
- Skultuna (Haraker, Skultuna ja Romfartuna)
- Tillberga (Hubbo, Sevalla, Tillberga ja Tortuna)
Lisäksi Skeriken maalaiskunta liitettiin Västeråsin kaupunkiin. Kuntablokin kuntaliitokset suoritettiin pääosin vuonna 1967, jolloin Dingtunan, Kungsåran, Skultunan ja Tillbergan maalaiskunnat liitettiin Västeråsin kaupunkiin. Vuonna 1971 kaupunki muutettiin Västeråsin kunnaksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon. Samalla kuntaan liitettiin vielä Rytternen seurakunta jaetusta Kolbäckin maalaiskunnasta. Kolbäckin muut seurakunnat Kolbäck ja Säby liitettiin Hallstahammarin kuntaan.
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 28 701 | 19,8 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 10 400 | 7,2 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 12 246 | 8,4 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 93 871 | 64,6 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 4 549 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 3,3 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 11,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 6 321 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 5,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 194 740 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 49 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 20,3 %
- 18–64-vuotiaat: 61,1 %
- 65 vuotta täyttäneet: 18,6 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 0,8 | 0,7 | |
| jalostus | 25,0 | 24,2 | |
| palvelut | 73,7 | 74,6 | |
| tuntematon | 0,5 | 0,5 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 65 684 | 62 995 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 104,3 | ||
Taajamat
Kunnassa on 14 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 93,3 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 9 171 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Västerås | 110 877 |
| 2 | Skultuna | 3 133 |
| 3 | Hökåsen | 2 956 |
| 4 | Irsta | 2 717 |
| 5 | Tillberga | 2 180 |
| 6 | Barkarö | 1 163 |
| 7 | Enhagen-Ekbacken | 1 012 |
| 8 | Dingtuna | 1 005 |
| 9 | Kvicksund* | 995[17] |
| 10 | Tidö-Lindö | 637 |
| 11 | Örtagården | 460 |
| 12 | Tortuna | 459 |
| 13 | Kärsta och Bredsdal* | 230[17] |
| 14 | Munga | 212 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Kvicksundin taajamassa on 1 768 asukasta, ja se kuuluu myös Eskilstunan kuntaan. Koko Kärsta och Bredsdalin taajamassa on 261 asukasta, ja se kuuluu osin myös Enköpingin kuntaan.[17] Irstan taajaman nimenä on joskus ollut myös Ullvi.[18]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
- Brustorpet
- Gesala
- Haraker
- Litslunda
- Lospånga by
- Lycksta
- Malmen
- Orresta
- Roligheten
- Roparudden
- Råstock
- Åkesta
- Ändesta
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
- Abelsberg
- Kylla
- Sevalla
- Svanå
- Svenbo
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Västeråsin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]
- Västerås Västra valkrets (31 valtuutettua)
- Västerås Östra valkrets (30 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Västeråsin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 9 | 9 | 13 | 15 | 14 | 11 | 13 | 13 | 13 | 9 | 14 | 17 | 15 | 14 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 14 | 10 | 8 | 7 | 3 | 5 | 4 | 2 | 2 | 3 | 4 | 2 | 4 | 4 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 8 | 10 | 9 | 4 | 10 | 11 | 10 | 6 | 6 | 10 | 8 | 7 | 5 | 7 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 2 | 6 | 4 | 4 | 2 | 2 | 3 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 2 | 4 | 4 | 4 | 4 | 4 | 4 | 2 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 31 | 33 | 31 | 35 | 35 | 32 | 26 | 34 | 24 | 27 | 23 | 22 | 21 | 18 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 3 | 3 | 4 | 4 | 3 | 3 | 2 | 4 | 6 | 4 | 4 | 4 | 4 | 5 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 6 | 8 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[23] | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Badelundan piiri
- Barkarön piiri
- Björkstan piiri
- Dingtunan piiri
- Gideonsbergin piiri
- Harakerin piiri
- Hubbon piiri
- Irstan piiri
- Kungsåran piiri
- Kärrbon piiri
- Lillhäradin piiri
- Lundbyn piiri (Västmanland)
- Romfartunan piiri
- Rytternen piiri
- Sevallan piiri
- Skeriken piiri
- Skultunan piiri
- Tillbergan piiri
- Tortunan piiri
- Viksängin piiri
- Västeråsin tuomiokirkkopiiri (Västerås domkyrkodistrikt)
- Ängsön piiri
- Önstan piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
- Västerås domkyrkoförsamling
- Västerås Lundby
- Västerås Badelunda
- Norrbo
- Dingtuna-Lillhärad
- Västerås-Barkarö
- Kungsåra
- Tillberga
- Rytterne
- Skerike-Gideonsberg
- Önsta
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Björksta
- Dingtuna
- Furby*
- Haraker
- Hubbo
- Irsta
- Kungsåra (Hara)
- Kärrbo
- Lilla Rytterne* (Tortuna Vikhus)
- Lillhärad
- Romfartuna
- Rytterne (Stora Rytterne)
- Sankt Ilian* (Sankt Egidii, Västerås landsförsamling)
- Sankt Nikolai*
- Sevalla
- Skultuna
- Västerås Badelunda (Badelunda)
- Västerås-Barkarö (Barkarö)
- Västerås domkyrkoförsamling (Sankta Maria, Vårfrukyrka, Västerås)
- Västerås Lundby (Lundby)
- Västerås Skerike (Skerike)
- Ängsö
Lähteet
- Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 30.8.2022. (ruotsiksi)
- Västerås Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 2.6.2016. Viitattu 5.7.2016.
- Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 30.8.2022. (ruotsiksi)
- Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
