Värmdön kunta

Nykyisen Värmdön alueelle muodostettiin vuoden 1862 kuntauudistuksessa viisi maalaiskuntaa, jotka olivat Värmdö, Djurö, Ingarö, Möja ja Nämdö. Vuonna 1902 Gustavsberg erotettiin Värmdöstä omaksi kunnakseen.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa näistä muodostettiin kolme "suurkuntaa":

• Djurö (Djurö, Möja ja Nämdö)
• Gustavsberg (Ingarö ja Gustavsberg)
• Värmdö (ei muutosta)

Nykyinen Värmdön kunta muodostettiin vuonna 1974 yhdistämällä edellä mainitut kolme maalaiskuntaa. Gustavsbergistä tuli uuden kunnan keskustaajama.

Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä kaksi hopeista posliininpolttouunia, jotka on koko leveydeltään asetettu punaisen palkin päälle. (Ruotsiksi: I blått två porslinsbrännugnar av silver, i hela sin bredd ställda på en röd stam.)

Vaakuna valittiin alun perin Gustavsbergin maalaiskunnalle vuonna 1960. Vaakunan aihe on saatu alueen posliiniteollisuudesta, jossa käytettiin kahta vaakunassa esiintyvän näköistä uunia. Kuntajakouudistuksen jälkeen 1970-luvulla vaakuna tuli Värmdön kunnan käyttöön.

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 380 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 3,7 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 13,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 559 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 8,3 prosenttia kunnan väestöstä.

1960-luvun alusta lähtien Värmdön väestönkasvu on ollut koko Ruotsin nopeimpia. Tänä aikana väestön määrä on noussut noin 8 500 asukkaasta jo lähes 39 000 asukkaaseen. Kaunis sijainti saaristossa ja Tukholman läheisyys johtivat omakotitaloalueiden voimakkaaseen kasvuun ja loma-asuntoja on muutettu pysyvään käyttöön soveltuviksi. Gustavsbergin posliinitehtaalle on suuntautunut työperäistä maahanmuuttoa, joka alkoi 1940-luvulla italialaisten saapuessa. Suurimmillaan muutto oli 1970-luvulla, jolloin Gustavsbergin väestöstä suuri osa oli suomalaisia.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 228 866 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 143 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

• 0–17-vuotiaat: 26,2 %
• 18–64-vuotiaat: 59,6 %
• 65 vuotta täyttäneet: 14,2 %

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Kunnassa on 20 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 75,7 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 9 311 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Värmdön kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]

• Ingarö och Gustavsberg (27 valtuutettua)
• Värmdö och Djurö (24 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Värmdön kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Sosiaalidemokraatit johtivat kuntaa vuoteen 1985. Vuoden 1985 kunnallisvaaleissa porvarilliset tahot voittivat ja paikallisesti keskusteltiin, että tyytymättömyys rakennuslupien saamiseen olisi ollut pääsyy vallanvaihdokseen. Tätä ei kuitenkaan ole vahvistettu, vaan kyse on spekulaatioista.

Porvarillinen koalitio kaatui kevään 2001 aikana ja uusi Vasemmistopuolueesta, Sosiaalidemokraateista, ympäristöpuolueesta, Keskustasta ja Kristillisdemokraateista koostuva sateenkaarikoalitio tuli valtaan. Jo vuoden 2002 vaaleissa Vasemmistopuolue jätti koalition. Ennen vuoden 2006 vaaleja Kristillisdemokraatit päättivät tukea porvallisia sateenkaarikoalition sijasta. Noissa vaaleissa porvarillisen allianssin puolueet saivat enemmistön paikoista. Vuoden 2010 vaalien jälkeen kuntaa ovat johtaneet Kokoomus, Kansanpuolue, Kristillisdemokraatit ja Ympäristöpuolue.

Gustavsberg on kasvanut vuonna 1825 perustetun posliinitehtaan ympärille. Tehdas oli pitkään Värmdön suurin työnantaja. Nykyisin keraamista valmistusta hallitsevat saniteettitiloihin tehtävät tuotteet, kuten WC-istuimet ja käsienpesualtaat. Muita suuria työnantajia ovat kunta ja Kooperativa Förbundet.

Kartta Värmdön kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Djurön piiri
• Gustavsbergin piiri
• Ingarön piiri
• Möjan piiri
• Nämdön piiri
• Värmdön piiri

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

• Värmdö
• Djurö, Möja och Nämdö
• Gustavsberg-Ingarö

• Gustavsbergin posliinimuseo
• Artipelag

• Värmdön kunnan kotisivut
• Värmdön virallinen matkaopas
• Gustavsbergin posliinimuseo (Arkistoitu – Internet Archive)
• Siggesta Gård

Tukholman läänin kunnat

Botkyrkan kunta • Danderydin kunta • Ekerön kunta • Haningen kunta • Huddingen kunta • Järfällan kunta • Lidingön kunta • Nackan kunta • Norrtäljen kunta • Nykvarnin kunta Nynäshamnin kunta • Salemin kunta • Sigtunan kunta • Sollentunan kunta • Solnan kunta • Sundbybergin kunta • Södertäljen kunta • Tukholman kunta • Tyresön kunta Täbyn kunta • Upplands Väsbyn kunta • Upplands-Bron kunta • Vallentunan kunta • Vaxholmin kunta • Värmdön kunta • Österåkerin kunta

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit