Värisaflori

Värisaflori eli saflori (Carthamus tinctorius) on yksivuotinen ruohovartinen mykerökukkainen kasvi, jonka kukista saadaan oranssia väriainetta ja siemenistä öljyä. Värisaflorin värjäysainetta on kutsuttu nimellä kartamiini (C43H42O22, CAS 36338-96-2) eli espanjanpuna. Kasvista käytetään myös nimeä väriohdake.[2]

Värisaflori
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Asterales
Heimo: Asterikasvit Asteraceae
Suku: Saflorit Carthamus
Laji: tinctorius
Kaksiosainen nimi

Carthamus tinctorius
L.[1]
Katso myös

  Värisaflori Wikispeciesissä
  Värisaflori Commonsissa
Carthamus tinctorius – MHNT

Ulkonäkö ja koko

Värisaflori jää yleensä alle metrin korkuiseksi, mutta Lähi-idässä on kaksimetrisiksi kasvavia lajikkeita.[3] Kasvin lehdet sijaitsevat kierteisesti kiiltävässä karvattomassa varressa.[4] Lehdet ovat lyhytruotisia tai ruodittomia ja sepiviä, ja niiden jäykkä lapa on muodoltaan puikea, ehyt sekä piikkilaitainen.[4][5] Värisaflorin kukkamykeröt, jotka ovat yksittäin varren ja sen haarojen latvassa, ovat kooltaan enimmillään 3 x 4 senttimetriä. Kukkien teriö on aluksi punakeltainen ja muuttuu sitten oranssinpunaiseksi. Värisaflorin hedelmät ovat hieman päärynänmuotoisia, nelisärmäisiä, valkoisia, kiiltäviä pähkylöitä, jotka ovat 6–8 mm pitkiä.[4]

Laji muistuttaa kasvutavaltaan ja kukiltaan ohdakkeita.[6]

Levinneisyys

Värisaflori on kotoisin Etelä-Aasiasta, mutta sitä on viljelty Kiinassa, Intiassa, Persiassa ja Egyptissä esihistoriallisesta ajasta alkaen. Keskiajalla se levisi Italiaan, Ranskaan ja Espanjaan, ja espanjalaiset veivät sen Amerikkaan.[6] Ruotsissa sitä tavataan villiintyneenä.[7]

Käyttö

Saflorinsiemenöljyssä on vähemmän tyydytettyjä rasvahappoja kuin muissa kasvirasvoissa.[6] Siemenissä on usein 30–45 % rasvaa ja 34 % proteiinia. Kun siemenistä on puristettu öljy, puristusjätteet voidaan vielä käyttää karjan rehuksi.[3] Safloria on aiemmin käytetty väriaineena. Sitä käytetään myös kansanlääkinnässä rohdoksena.[6]

Safloria kasvatetaan myös kuivakukiksi. Sen kuivatut kukinnot muistuttavat sahramia, ja safloria on myyty virheellisesti sahramin nimellä,[7] Intiassa ja Afganistanissa sitä käytetään riisin värjäämiseen[3], kuten kurkumaakin.

Lähteet
  1. ITIS: Carthamus tinctorius (englanniksi)
  2. Kartamiini Coloria
  3. Helianthus (Arkistoitu – Internet Archive) Economic botany, UCLA
  4. Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila., P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen – Lutukka 21:41–85.
  5. Puutarha.net: Saflori (Carthamus tinctorius)
  6. Carthamus tinctorius L. Source: James A. Duke. 1983. Handbook of Energy Crops. unpublished.
  7. Den virtuella floran: Safflor (Carthamus tinctorius) (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.