Välillinen julkishallinto

Välillinen julkishallinto tarkoittaa hallinnollisia tehtäviä suorittavia toimielimiä, jotka sijoittuvat varsinaisen hallintokoneiston ja yksityisten organisaatioiden väliin. Se käyttää julkista valtaa ja hallinnollista päätösvaltaa, ja sen toimielimet ovat hallinnollisesti itsenäisiä oikeussubjekteja. Välillinen julkishallinto on valtionhallinnon ja kunnallishallinnon ohella julkishallinnon kolmas lohko.[1]

Välillisen julkishallinnon yksiköt ovat hyvin erilaisia, oikeudellisesti itsenäisiä oikeushenkilöitä. Koska ne suorittavat julkisia tehtäviä ja käyttävät julkista valtaa, niiden toimintaa säännellään laintasoisin säännöksin. Jokaisen yksikön asema ja tehtävät on kuitenkin määritelty lainsäädännössä erikseen. Välillisen julkishallinnon yksiselitteinen erottaminen varsinaisesta julkishallinnosta ja yksityisistä toimijoista on käytännössä mahdotonta, sillä niiden määritelmillä ei ole kiinteää sisältöä.[1]

Julkisoikeudellinen sääntely tapahtuu jokaisen yksikön osalta erikseen. Virkavastuu ulottuu niiden henkilöstöön silloin, kun käytetään julkista valtaa. Myös asiakirjojen julkisuus koskee tällaista yksikköä, kun asiakirja liittyy virkavastuulla tehtyyn toimeen. Välillisen julkishallinnon yksiköt joutuvat lisäksi noudattamaan hallintomenettelylakia hallintoasiassa, jos siitä on säädetty lailla tai asetuksella.[1]

Välillisen julkishallinnon yksiköt voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin:

Lähteet
  1. Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa V palstat 1227–1229.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.