Väkevänjärvi

Väkevänjärvi [1][2] on Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa Venäjän ja Miehikkälän rajojen tuntumassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Urpalanjoen vesistöön.[2][1]

Väkevänjärvi
Valtiot Suomi
Paikkakunta Lappeenranta
Koordinaatit 60°41′13″N, 27°58′26″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Urpalanjoki [1]
Järvinumero 09.001.1.006
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 20,3 m [1]
Rantaviiva 25,553 km [2]
Pinta-ala 4,52079 km² [2]
Tilavuus 0,00706768 km³ [2]
Keskisyvyys 1,56 m [2]
Suurin syvyys 12,24 m [2]
Saaria 21 [2]
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Maantietoa

Järven pinta-ala on 452 hehtaaria eli 4,5 neliökilometriä. Se on 4,5 kilometriä pitkä ja 3,4 kilometriä leveä. Järvellä on lähes kaksi kilometriä leveä järvenselkä, joka katkeaa Väkevänsaareen. Järven lähiympäristö on alavaa metsämaata, jota reunustaa vain muutama mäki. Näitä ovat länsirannassa Ottopojanmäki, Hujakanniemessä sijaitseva Hietamäki ja Pirunpesän mäki. Lisäksi voidaan mainita järven eteläosassa sijaitseva Salmenkangas, jonka kiertää lasku-uoma Nurmelansalmi ja siitä jatkava Urpalanjoki. Järven keskiosia hallitsee Väkevänsaari, jonka taakse jää Oilahdensalmi. Salmen kummallakin puolella on omat laajemmat järvenosat ja sen eteläpuolella aukeaa järvenselkä. Järvenselän länsiosaan on muodostunut Räisynniemen erottama järven lahdelma, jonka pohjukka on lähes kaksi kilometriä pitkä Hujakansalmi. Hujakansalmeen laskevat Kuistinsalmen kautta Suurijärven vedet. Myös eteläosassa sijaitseva Iskunlahti, Ryönänlahti ja Salajärvi ovat maininnan arvoisia. Salajärveä käsitellään viranomaistiedoissa omana järvenään.[2][1]

Järvessä on laskettu olevan 21 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 44 hehtaaria, mikä on noin 8,8 % järven kokonaispinta-alasta. Suurin saari on Väkevänsaari, joka on kolmion muotoisena 900 metriä pitkä ja 800 metriä leveä. Sen pinta-ala on kartasta arvioiden noin 42 hehtaaria. Muista saarista on 17 yli aarin ja loput kolme ovat alle aarin kokoisia. Väkevänsaaren pohjoispuolella sijaitsevat Törisevänluodot, länsipuolella Hepokivet ja Ytiluoto sekä Räisynniemen edustalta Räisynluoto ja Kerunluoto. Muuta saaret ovat kartoissa nimettömiä saaria tai luotoja.[2][1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 7,1 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0071 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 1,6 metriä ja suurin syvyys on 12,2 metriä. Järven syvyysjakauma on järven tasapohjaisuuden vuoksi vinoutunut siten, että pinta-alaltaan suurin osa järveä on alle 1,5 metriä syvää. Syvänteet ovat pienialaisia ja ne sijaitsevat kahdessa paikassa. Syvin kohta sijaitsee Nurmelan kylän edustalla noin 250 metriä rannasta. Sen ympärillä sijaitsee kaksi noin kahdeksanmetristä syvännettä. Väkevänsaaren länsipuolella on yksi lähes kymmenmetrinen syvänne ja pohjoispuolella kahdeksanmetrinen ja yksitoistametrinen syvänne.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 25,6 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on viisi kilometriä. Järven ympärillä on useita kyliä tai kulmakuntia. Niitä ovat Hujakanniemessä sijaitseva Hujakka, Hujakansalmen pohjoispäässä sijaitseva Joutsenkoski ja sitä laajempi Hujakkalan kylä, pohjoisrannalla Korvenranta sekä itärannalla sijaitsevat Väkevä ja Nurmela. Rannat ovat metsämaata, mutta rannoille ulottuu myös kylien peltomaita. Rannoille on rakennettu yli 50 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet seututieltä 387 sekä yhdysteiltä 14778 ja 14779. Venäjän raja ohittaa järven 1,3 kilometrin etäisyydeltä ja rajavyöhyke seuraa rajaa ja järven välistä aluetta. Rajavyöhyke alkaa esimerkiksi järven luusuasta ja Ryönänlahden pohjukasta. Miehikkälän kuntaraja seuraa lyhen matkaa aivan järvenrantojen läheisyydessä.[2][1][3]

Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Urpalanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 09) Urpalanjoen alaosan alueella (09.001). Järven vedenpinnan korkeus on 20,3 metriä mpy. Järvi on tosiasiassa Urpalanjoen läpivirtausjärvi, mutta sillä on omalla lähialueellaan lukuisia järviä tai lampia, jotka laskevat siihen suoraan. Järvi saa pääosan vedestään Suurijärvestä, jonka kautta Urpalanjoen vesistön pääjoki Urpalanjoki virtaa. Vesi putoaa Joutsenkoskessa 6,5 metriä alemmaksi, jonka vesivoimaa hyödyntää Joutsenkosken voimala.[1][4]

Väkevänjärven lähellä on 15 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat Kalamainlampi (8 hehtaaria, ha), joka laskee pohjoisrantaan Pirunpesälle, ja Kotilampi (5 ha), joka laskee Ryönänlahteen. Muut järvet tulevat alueelta, joka jää Suurijärven itäpuolelle ja niiden vedet yhtyvät Hujakkalan peltoaukealla sen johto-ojiin. Ojat laskevat Hujakansalmen pohjoispäähän Kuistinsalmeen. Näitä järviä ovat suuruusjärjestyksessä Niemistenpitkä (30 ha), Syväjärvi (27 ha), Sairajärvi (12 ha), Mäkilampi (12 ha), Lumpeinen (10 ha), Suuri Mieslampi (9 ha), Kotilampi (5 ha), Lihava (4 ha), Vuorilampi (3 ha), Lampisenlampi (2 ha), Syvälampi (2 ha), Härkölampi (2 ha), Pieni Mieslampi (1 ha) ja Niittylampi (1 ha).[1][4]

Järven laskujoki alkaa Nurmelansalmena, joka yhtyy Salajärveen (21 ha) ja josta virtaus jatkaa Urpalanjokena Kuokkajärveen (11 ha) ja etenpäin Kavalanjärveen (49 ha). Järven jälkeen joki kääntyy kohti etelää, missä se ylittää Venäjän rajan Laisniemen kohdalla. Venäjällä se virtaa vielä etelään Ylä-Urpalan (ven. Торфяновка, Torfjanovka) kautta ja laskee Itämeren Suomenlahteen.[1][4]

Lähteet
  1. Väkevänjärvi, Lappeenranta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
  2. Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 14.9.2018.
  3. Väkevänjärvi, Lappeenranta (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
  4. Väkevänjärvi (09.001.1.006) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 14.9.2018.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.