Ylämaa

Ylämaa
Entinen kunta – nykyiset kunnat:; Lappeenranta
vaakuna	sijainti
	; Entinen Ylämaan kunnantalo, nykyinen Ylämaa-talo uudenvuodenjuhlissa 31.12.2014.
Sijainti	60°47′55″N, 028°00′30″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Etelä-Karjalan maakunta
Seutukunta	Lappeenrannan seutukunta
Kuntanumero	978
Hallinnollinen keskus	Ylämaan kirkonkylä
Perustettu	1929
– emäpitäjä	Säkkijärvi
Kuntaliitokset	Säkkijärvi (1946, osa); Vahviala (1946, osa)
Liitetty	2010
– liitoskunnat	Lappeenranta; Ylämaa
– syntynyt kunta	Lappeenranta
Pinta-ala	408,94 km² [1]; (1.1.2009)
– maa	379,75 km²
– sisävesi	29,19 km²
Väkiluku	1 408 [2]; (31.12.2009)
– väestötiheys	3,71 as./km² (31.12.2009)
Ikäjakauma	2008 [3]
– 0–14-v.	13,3 %
– 15–64-v.	59,9 %
– yli 64-v.	26,8 %
	Infobox OK

Ylämaa on Suomen entinen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa, entisessä Kymen läänissä. Kunnassa asui 1 408 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 408,94 km², josta 29,19 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 3,71 asukasta/km².

Kunta liitettiin Lappeenrantaan vuoden 2010 alussa.[4] Ylämaan naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Lappeenranta, Luumäki ja Miehikkälä. Vuoteen 1967 saakka naapurikuntiin kuului Lappeenrantaan liitetty Lappee.

Ylämaan kirkonkylän muodostamassa taajamassa oli 436 asukasta vuonna 2014.[5] Kylässä on päivittäistavarakauppa, koulu, kirjasto, vanhainkoti ja sen yhteydessä uimahalli sekä kuntosali. Siellä toimii myös autokorjaamoja.

Maantiede

Ylämaan alueella virtaa useita jokia, jotka kaikki laskevat Viipurinlahteen ja Suomenlahteen Venäjän puolella. Kunnan lounaisimmat osat kuuluvat Urpalanjoen vesistöön, keskiosat Santajoen (Kaltonjoen) ja Vilajoen vesistöön ja koillisosat Tervajoen vesistöön. Lisäksi Nisajoen vesistö ulottuu Ylämaalle pieneltä osin Vilajoen ja Tervajoen vesistöjen välissä. Järvistä ovat suurimmat Väkevänjärvi ja Suurijärvi Urpalanjoen vesistössä, Ottojärvi Santajoen vesistössä ja Pukalus Vilajoen vesistössä Suomen ja Venäjän rajalla.

Etäisyyksiä Ylämaalta

Hamina 60 km
Helsinki 210 km
Kotka 75 km
Lappeenranta 30 km

Historia

Kartta Ylämaan seudun aluemuutoksista. Vuonna 1946 Säkkijärvestä Ylämaahan liitettyn alue merkitty numerolla 3, Vahvialasta liitetty alue numerolla 5. Ylämaasta luovutettu alue merkitty numerolla 4.

Ylämaa on muodostettu Säkkijärvestä erotetuista alueista vuonna 1929. Ylämaan kirkko valmistui 1931. Kirkko on Ilmari Launiksen suunnittelema punatiilikirkko. Lisäksi vuosina 1930–1933 rakennettiin metodistikirkko Villalan kylään, missä on myös Suomen ainoa metodistinen hautausmaa[6].

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 suurin osa siihenastisen Ylämaan alueesta pysyi Suomessa, mutta kaakkoisin osa eli Timperilä Säkkijärven ja Vahvialan rajalla sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Toisaalta Ylämaahan liitettiin alueita Säkkijärven ja Vahvialan Suomelle jääneitä osia, joten Ylämaa oli Ruokolahden ja Tohmajärven ohella ainoa alueitaan menettäneistä Suomen kunnista, jotka itse asiassa laajenivat sodan aiheuttamien aluemenetysten johdosta.

Talous ja matkailu

Ylämaan kansainväliset jalokivimessut ovat nykyään (2015) Etelä-Karjalan suurin tapahtuma. Kuva vuodelta 2014.

Ylämaan Ylijärvellä sijaitseva Pätärin talomuseo joutui luonnonvoimien armoille, kun salama iski siihen 24. kesäkuuta 2014

Ylämaa on merkittävä raakakiven tuottaja. Kivilaaduista tunnetuin on korukivenä käytetty spektroliitti. Ylämaalla järjestetään myös vuosittain jo perinteeksi muodostuneet jalokivimessut. Myös Suomen ensimmäisen pyramidin pystyttämistä Ylämaalle on suunniteltu.[7]

Urheilu

Ylämaalla toimii joitakin urheiluseuroja, kuten urheilun yleisseura Ylämaan Pyrkijät, Ylämaan Karateseura ja Ylämaan Judoseura Yudo (ent. Kaakon Judoseura).[8]

Kyliä

Ylämaan nuorisotalo kunnostettiin talkoilla 2015. Tästä hyvästä Lappeenrannan kaupunki palkitsi Ylämaan asukasraadin ja ylämaalaiset talkoolaiset Vuoden 2015 asukastoimija -palkinnolla.

Hujakkala, Hyttilä, Häsälä, Ihaksela, Kallola, Lahnajärvi (kirkonkylä), Lavola, Nurmela, Nutikka, Paakkala, Rumpu, Sirkjärvi, Säämälä, Villala, Väkevälä, Ylijärvi

Ruokakulttuuri

Ylämaan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla hapanlohko, hakkoopiirakka (perunaa ja sianlihaa ruiskuoressa) ja kuivasta leivästä keitetty leipäressu.[9]

Tunnettuja ylämaalaisia

Sanna Kiero, hiihtäjä
Toivo Kirppu (1920–1986), Mannerheim-ristin ritari
Tatu Kosonen (s. 1978), muusikko, valokuvaaja
Antti Muukka (1896–1970), taidemaalari
Helvi Rumpu, hiihtäjä
Liisa Rumpu, hiihtäjä
Veikko Samuli (s. 1947), säveltäjä, sovittaja ja musiikkituottaja

Lähteet

Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2010.
Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2010.
Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 15.12.2017.
Lappeenrannan ja Ylämaan kuntaliitos on varmistunut Yle.fi. 23.2.2009. Viitattu 23.2.2009. ^{[vanhentunut linkki]}
Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2014 Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2016. ^{[vanhentunut linkki]}
https://www.lappeenrannanmetodistiseurakunta.com/metodistikirkko/historia-ylamaan-metodisti-srk-tapani-rajamaan-tekst/
Esko Hämäläinen rakentaa sekä Ylämaata että pyramidia Etelä-Saimaa. 8.1.2005. Arkistoitu 15.1.2019. Viitattu 23.3.2009.
https://www.yudo.fi/
Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 112. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Kirjallisuutta

Marsio, Kaija: Muistojen kylät : Kallolan ja Paakkolan kyläkirja : Kallolan ja Paakkalan kyläkirja, joka kertoo elämästä Säkkijärven kunnassa luovutetulla alueella.. 1998

Aiheesta muualla

Ylämaan Kotiseutuyhdistys ry:n kotisivut
Ylämaan Jalokivimuseo ylamaanjalokivimuseo.fi. 12.1.2020. Esko Hämäläinen. Viitattu 12.1.2020.

Lappeenranta

Kaupunginosat	Ahvenlampi • Alakylä • Hakali • Harapainen • Hartikkala • Hiekkapelto • Hiessilta • Honkalahti • Hyrymäki • Ihalainen • Kanavansuu • Karhuvuori • Kariniemi • Kaukas • Keskus • Kesola • Kesämäki • Kimpinen • Kivisalmi • Korvenkeskus • Kourula • Kuusela • Kuusimäki • Kylpylä • Laihia • Lampikangas • Lapvesi • Lauritsala • Lavola • Leiri • Lentokenttä • Lepola • Linnoitus • Lintukangas • Mattila • Mustola • Myllymäki • Mälkiä • Mäntylä • Nuijamaa • Pajarila • Pallo–Tyysterniemi • Parkkarila • Peltola • Pulp • Putkinotko • Pöyhiänniemi • Rauha • Reijola • Ruoholampi • Rutola • Sammonlahti • Selkäharju • Skinnarila • Suolahti • Taikinamäki • Tirilä • Tykki–Kiviharju • Uus-Lavola • Vesivalo • Voisalmi • Ylämaa
Kyliä	Hanhijärvi • Hiivaniemi • Kansola • Konnunsuo • Kontu • Leino • Louko • Moisio • Raippo • Ruokola • Rännikorpi • Simola • Sirkjärvi • Vainikkala
Muita alueita	Huhtiniemi • Joutseno • Nuijamaa • Pikisaari • Ylämaa

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet

Kokonaan luovutetut kunnat
kaupungit	Käkisalmi \| Sortavala \| Viipuri
kauppalat	Koivisto \| Lahdenpohja
maalaiskunnat	Antrea \| Harlu \| Heinjoki \| Hiitola \| Impilahti \| Jaakkima \| Johannes \| Kanneljärvi \| Kaukola \| Kirvu \| Kivennapa \| Koiviston maalaiskunta \| Kuolemajärvi \| Kurkijoki \| Käkisalmen maalaiskunta \| Lavansaari \| Lumivaara \| Metsäpirtti \| Muolaa \| Petsamo \| Pyhäjärvi Vpl \| Rautu \| Ruskeala \| Räisälä \| Sakkola \| Salmi \| Seiskari \| Soanlahti \| Sortavalan maalaiskunta \| Suistamo \| Suojärvi \| Suursaari \| Terijoki \| Tytärsaari \| Uusikirkko \| Valkjärvi \| Viipurin maalaiskunta \| Vuoksela \| Vuoksenranta \| Äyräpää
Osin luovutetut kunnat
sodan jälkeen muihin kuntiin yhdistetyt	Jääski \| Korpiselkä \| Pälkjärvi \| Säkkijärvi \| Vahviala
toimintaansa vuoden 1948 jälkeen jatkaneet	Ilomantsi \| Inari[1] \| Kitee \| Kuusamo \| Lappee \| Nuijamaa \| Parikkala \| Rautjärvi \| Ruokolahti \| Saari \| Salla \| Simpele \| Tohmajärvi \| Vehkalahti \| Virolahti \| Uukuniemi \| Värtsilä \| Ylämaa
Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaan	Hanko[2]
osin	Bromarv[2] \| Degerby[3][4] \| Espoo[3] \| Inkoo[3] \| Kirkkonummi[3] \| Siuntio[3]
Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
	Elisenvaara \| Enso \| Ihantala \| Ilmee \| Kolosjoki \| Konevitsa \| Kyyrölä \| Liinahamari \| Pitkäranta \| Pölläkkälä \| Uuras \| Valamo

Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin vuonna 1947
Hangon vuokra-aluetta vuosina 1940–1941
Porkkalan vuokra-aluetta vuosina 1944–1956
Liitettiin naapurikuntaan vuonna 1946

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[pinta-ala-1] Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2010.

[vakilukuviite-2] Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2010.

[demografiaviite-3] Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 15.12.2017.

[4] Lappeenrannan ja Ylämaan kuntaliitos on varmistunut Yle.fi. 23.2.2009. Viitattu 23.2.2009. ^{[vanhentunut linkki]}

[5] Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2014 Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2016. ^{[vanhentunut linkki]}

[6] ttps://www.lappeenrannanmetodistiseurakunta.com/metodistikirkko/historia-ylamaan-metodisti-srk-tapani-rajamaan-tekst/

[7] Esko Hämäläinen rakentaa sekä Ylämaata että pyramidia Etelä-Saimaa. 8.1.2005. Arkistoitu 15.1.2019. Viitattu 23.3.2009.

[8] ttps://www.yudo.fi/

[9] Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 112. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

[10] Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin vuonna 1947

[Hanko-11] Hangon vuokra-aluetta vuosina 1940–1941

[Porkkala-12] Porkkalan vuokra-aluetta vuosina 1944–1956

[Degerby-13] Liitettiin naapurikuntaan vuonna 1946