Väkäkärsämadot

Väkäkärsämadot (Acanthocephala) on eläinkunnan pääjakso. Tunnetut tuhatkunta lajia elävät aikuisvaiheessaan loisina selkärankaisten suolistossa. Toukkavaiheen väli-isäntinä toimivat puolestaan niveljalkaiset (hyönteiset ja äyriäiset).

Väkäkärsämadot
Profilicollis altmani
Profilicollis altmani
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Alakunta: Eumetazoa
Pääjakso: Väkäkärsämadot
Acanthocephala
Kohlreuther, 1771
Luokat
  • Kehäväkäkärsämadot Palaeacanthocephala
  • Kantaväkäkärsämadot Archiacanthocephala
  • Sädeväkäkärsämadot Eoacanthocephala
Katso myös

  Väkäkärsämadot Wikispeciesissä
  Väkäkärsämadot Commonsissa

Ruumiin etupäässä on ulos työnnettävä, sylinterinmuotoinen koukkupintainen kärsä eli proboscis, jolla mato tarrautuu isäntäeläimen suolistoon. Madolla itsellään ei ole ruoansulatuselimistöä, vaan ravinto imeytyy ihon läpi. Väkäkärsämadoista esimerkiksi Echinorhynchus-lajit elävät kaloissa, toiset suvut taas loisivat linnuissa, nisäkkäissä tai sammakkoeläimissä. Poikkeuksellisen suuri laji on sioissa loisiva 50 cm pitkäksi kasvava jättiväkäkärsämato (Macracanthorhynchus hirundinaceus). Väkäkärsämadot eivät loisi ihmisessä.

Rhadinorhynchus-madon väkäkärsä

Lähteet

  • Tirri, Rauno ym.: Biologian sanakirja. Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8.

Aiheesta muualla

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.