Väinö Lehmus

Väinö Armas Lehmus (sukunimi alun perin Lind; 1. marraskuuta 1886 Lempäälä – 7. huhtikuuta 1936 Lohja[1]) oli suomalainen koomikko, kuplettilaulaja, teatterinjohtaja ja näyttelijä.[2][3][4]

Räätälimestarin perheeseen Lempäälässä syntynyt Lehmus kävi kauppa-apulaiskoulun Tampereella ja oli aluksi liikealalla työssä. Näyttelijänä Lehmus aloitti Tampereen Teatterissa 1906 ja hän oli mukana myös Aarne Orjatsalon johtamilla kiertueilla sekä Suomalaisessa Oopperassa 1915–1917. Lehmuksen näyttämörooleja olivat muun muassa Eskon ja Topiaksen roolit Aleksis Kiven Nummisuutarit-näytelmässä, Aapelin rooli Kiven Kihlaus-näytelmässä ja Celestinen rooli Hervén (oik. Louis Auguste Florimond Ronger) Pikku pyhimys-operetissa. Lehmus oli johtajana monilla työväennäyttämöillä (muun muassa Imatran, Forssan ja Mikkelin työväen näyttämöt) ja hän toimi ohjaajana Viipurin Työväen Teatterissa 1927–1928. Viimeksi Lehmus toimi Lohjalla sijainneen valistustalo Harjula Oy:n isännöitsijänä ja näyttämöohjaajana. Väinö Lehmus kuoli 49-vuotiaana Lohjalla vuonna 1936. [5] [6][3]

Lehmus kiersi yhdessä Iivari Kainulaisen kanssa esiintymässä kuplettilaulajina ympäri Suomea. He esiintyivät ravintoloissa sekä myös elokuvateattereissa näytösten väliaikoina. Kainulaisen ja Lehmuksen ohjelmistoon kuului kaikkea humoristisista arkkiveisuista Oskar Merikannon laulelmiin.

Väinö Lehmus oli naimisissa vuodesta 1912 näyttelijä Hildur Aurora Lehmuksen, o. s. Enbom (1891–1967) kanssa. Lehmuksen veli Toivo Lehmus (1901-1969), sisar Saima Lehmus-Veijonen (1895–1974) ja lanko Onni Veijonen (1898–1944) olivat myös näyttelijöitä joilla oli elokuvaroolejakin.[5]