Väinö Kivisalo

Väinö Kivisalo (vuoteen 1903 asti Paavi) (18. lokakuuta 1882 Karkku – 29. maaliskuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen piirisihteeri, palstatilallinen ja sosialidemokraattien kansanedustaja.

Kivisalo syntyi talollinen Fredrik Fabian Paavin ja Hilma Grönlundin lapsena vuonna 1882 Karkussa. Nuoruudessaan hän työskenteli maanviljelystyössä kotitilallaan ja toimi palkkatyöläisenä sahateollisuuden alalla. Maanviljelystyöstä Kivisalo siirtyi politiikan pariin ja toimi ensin tilapäispuhujana eri järjestöjen palveluksessa ja myöhemmin Hämeen läänin eteläisen vaalipiirin sosialidemokraattien piirisihteerinä. Sisällissodassa Kivisalo kuului punaisten lääninvaltuuskuntaan ja joutui sodan loputtua vankileirille, jossa hän oli kuolla nälkään. Suomen sisällissodan jälkeen Kivisalo oli vangittuna poliittisista syistä.

Kansanedustajana Kivisalo toimi vuosina 1929–1948 edustaen Hämeen läänin eteläistä vaalipiiriä. Eduskunnassa hän oli jäsenenä muun muassa Suuressa valiokunnassa, Perustuslakivaliokunnassa ja Puolustusasiainvaliokunnassa. Lisäksi hän toimi neljä kertaa presidentin valitsijamiehenä ja oli jäsenenä Hämeenlinnan maalaiskunnan kunnanvaltuustossa. Eduskuntatyön ohessa Kivisalo työskenteli Sosialidemokraattisen raittiusliiton Etelä-Hämeen piirin piirisihteerinä ja toimi palstatilallisena Hämeenlinnan maalaiskunnassa.

Kivisalo oli elämänsä aikana kahdesti naimisissa. Ensin vuosina 1904–1944 Olga Heleniuksen ja myöhemmin vuodesta 1945 alkaen Eeva Karoliina Reinikaisen kanssa.