Väinö Kaukonen

Väinö Kaukonen (18. maaliskuuta 1911 Kuopio[1] – 4. lokakuuta 1990 Helsinki) oli suomalainen professori ja kirjallisuudentutkija.

Henkilöhistoria

Kaukonen tutki Kalevalan kulttuurihistoriaa ja Elias Lönnrotia. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1939 väitöskirjalla "Vanhan Kalevalan kokoonpano I". Hän toimi Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden dosenttina vuosina 1956–62 ja apulaisprofessorina vuosina 1962–1974. Kaukonen toimi johtotehtävissä Neuvostoliittoinstituutissa ja Suomi-Neuvostoliitto-Seurassa sekä suomalais-unkarilaisen kulttuurikomitean puheenjohtajana vuosina 1967–74

Väinö Kaukosen puoliso vuodesta 1941 oli kansatieteilijä Toini-Inkeri Kaukonen.[1]

Teoksia
  • Vanhan Kalevalan kokoonpano 1 ; väitöskirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 213. Tekijä, Helsinki 1939
  • Savolaisen osakunnan sankarivainajat 1939-40 ; toim. Väinö Kaukonen, Eero Kansanen ym. Savolainen osakunta, Helsinki 1940
  • Saksan romantikkojen eeposkäsityksiä. Porvoo 1941
  • Vanhan Kalevalan kokoonpano 2. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 213. Helsinki 1945
  • Kalevala ja todellisuus : eräitä kielenkäytön ongelmia. Karhu, Helsinki 1948
  • Elias Lönnrotin Kalevalan toinen painos. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 247. Helsinki 1956
  • Tämä kirja omistetaan kirjallisuudentutkijain seuran kunniajäsenen akateemikko V. A. Koskenniemen elämäntyölle ; toim. Lauri Viljanen, Väinö Kaukonen, Ilmari Kohtamäki. Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirja 20. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1962
  • Ruotsin ajan suomenkielistä runoa ja proosaa ; koonneet Väinö Kaukonen ja Vilho Suomi. Tietolipas 50. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1967
  • Karjalan laulajat ; toimituskunta Pertti Virtaranta, Väinö Kaukonen, Matti Kuusi ja Leea Virtanen. Kirjayhtymä, Helsinki 1968
  • Kaksi vuosikymmentä tieteellis-teknillistä yhteistoimintaa Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Suomen ja Neuvostoliiton välinen tieteellis-teknillinen yhteistoimintakomitea, Helsinki 1975
  • Lönnrot ja Kalevala. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 349. Helsinki 1979
  • Elias Lönnrot : Matkat 1828-1844 ; toim. Väinö Kaukonen. Weilin + Göös, Espoo 1980
  • 1800-luvun Kuopio ja kansallinen kulttuuri. Suomi 124,1. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1982
  • Kansanrunon Kauko-Karjalaa ja Kalevalan synty. WSOY 1984
  • Elias Lönnrotin Kanteletar. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 386. Helsinki 1984
  • Kansallista nousua kohti : piirteitä Lönnrotin ja Snellmanin yhteistyöstä. Snellman-instituutin julkaisuja 3. Kustannuskiila, Kuopio 1985
  • Kalevala syntyi Kajaanissa. Kainuun sanomien kirjapaino, Kajaani 1985
  • Kalevala : eepos ja myytti. Eripainos Kainuun sanomat 28.2., 5.3. ja 9.3.1986. Kainuun museo, Kajaani 1986
  • Kalevala Lönnrotin runoelmana 1 : Tutkielmia ja kirjoituksia viiden vuosikymmenen ajalta. Snellman-instituutin julkaisuja 6. Kustannuskiila, Kuopio 1987
  • Kalevala Lönnrotin runoelmana 2 : Tosiasioita ja kuvitelmia. Snellman-instituutin julkaisuja 7. Kustannuskiila, Kuopio 1988
  • Matka Kalevalaan ; eripainos Väinö Kaukosen artikkeleista Kainuun sanomissa 1988 ja Bomba, Korpiselkä-talo ja Kalevala-kylä -ortodoksis-karjalainen kulttuuri matkailuvalttina. Kajaanin kaupunki, Kajaani 1989
  • Lönnrot ja Kanteletar. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 507. Helsinki 1989
  • Niit ennen isoni lauloi : siirtokarjalaisten vanhat kertomarunot. WSOY 1990

Huomionosoitukset

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.