Vähäjärvi (Mestilä)

Vähäjärvi sijaitsee Eurassa Mestilässä Satakunnassa ja kuuluu Eurajoen vesistön Vähäjärven valuma-alueeseen. Sen vedet laskevat Säkylän Pyhäjärveen.[2][1]

Vähäjärvi
Valtiot Suomi
Paikkakunta Eura
Koordinaatit 61°03′07″N, 22°08′38″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Vähäjärvenoja Pyhäjärveen [1]
Järvinumero 34.035.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 45,3 m [1]
Rantaviiva 2,841 km [2]
Pinta-ala 16,331 ha [2]
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Maantiede

Järven pinta-ala on 16,3 hehtaaria, ja sen pituus on 1,0 kilometriä ja leveys suurimmillaan 250 metriä. Se sijaitsee pohjois-etelä-suunnassa. Luusua sijaitsee järven pohjoiskärjessä, mistä laskee 140 metriä pitkä Vähäjärvenoja Pyhäjärveen. Laskuoja kiertää Kelkon mäen, joka erottaa sen Pyhäjärvestä.[2][1]

Vähäjärven rantaviivan pituus on 2,8 kilometriä, josta pääosa on moreenipohjaista metsämaata. Rantaan päättyy vain kaksi peltotilkkua ja Mestilän peltoaukean soistunut ja ruohottunut lounaisranta. Loma-asuntoja on kaakkois- ja pohjoisrannassa. Järvelle pääsee kantatieltä 43 tai yhdystieltä 2053. Järveen laskee pari pelto-ojaa ja Lamminjärven laskuoja.[2][1]

Luonto

Ympäristön kallioperä kuuluu Laitilan rapakiveä sisältävään massiiviin.[3] Järvessä elää alkuperäisenä kantana jokirapu.[4]

Luonnonhistoriaa

Järven allas muodosti joskus jääkauden jälkeen pienen lahden, jonka suu alkoi maankohoamisen vuoksi kuroutua umpeen. Sen seurauksena järven suolapitoisuus aleni ja esimerkiksi levien lajisto vaihtui makeavetisille järville tyypilliseksi. Lajiston muuttumisen alkuhetki on ajoitettu pohjasedimenttien kairauksella noin 5450–5370 eaa., ja täysin makeavetiseksi järvi oli muuttunut kairauksien perusteella 5300–5200 eaa. Sitä välivaihetta, jossa järvessä on murtovettä, kutsutaan kluuvifladaksi. Järvialtaan kynnys, joka erotti lopulta järven merestä, sijaitsi 64,2 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella.[5]

Lähteet

  1. Vähäjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.04.2019.
  2. OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 2.11.2014.
  3. Vorma, Atso & Paasivirta, Tuula: Contribution to the mineralogy of rapakivi granites: I. Zircon of the Laitila rapakivi, southwestern Finland, Bulletin 303, Geological Survey of Finland, 1979
  4. Järviwiki: Vähäjärvi, Mestilä, Eura, 3.11.2014
  5. Eronen, Matti & al.: Rates of Holocene isostaric uplift and relative sea-level lowering of the Baltic in SW Finland based on studies of isolation contacts. Boreas, 2001, 30. vsk, s. 17–30. Oslo, Norja: John Wiley & Sons Ltd. ISSN 0300-9483. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 10.6.2016. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.