Vähä Haapajärvi
Vähä Haapajärvi [2][1] on Etelä-Pohjanmaalla Ähtärin Peränteen ja Haapakylän kylissä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]
| Vähä Haapajärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Etelä-Pohjanmaa |
| Kunnat | Ähtäri |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Toisveden alue (35.42) |
| Laskujoki | joki Peränteeseen [1] |
| Järvinumero | 35.428.1.003 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 132,2 m [1] |
| Rantaviiva | 13,921 km [2] |
| Pinta-ala | 1,39972 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00183753 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 1,31 m [2] |
| Suurin syvyys | 5,8 m [2] |
| Valuma-alue | 40,92 km² [3] |
| Saaria | 6 [1] |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa
Järven pinta-ala on 140 hehtaaria eli 1,4 neliökilometriä. Se on 2,9 kilometriä pitkä ja 1,0 kilometriä leveä. Se sijaitsee alavalla metsäalueella aivan Peränteen länsiuolella ja se on pitkänomainen järvi. Sen hallitsevimmat piirteet ovat pitkä Haapasaari ja pohjoisesta etelään työntyvä kilometrin pitkä ja 400 metriä leveä Montinniemi. Sen itäpuolelle jää suojaan Montinlahti, joka on 1,5 kilometriä pitkä ja 200 metriä leveä. Lahden yli on rakennettu Montinniemeen ylikulkusilta, jonka silta-aukko on kartan mukaan 40 metriä leveä.[2][1]
Järvessä on kartan mukaan kuusi saarta. Suurin saari on järven eteläpässä sijaitseva Haapasaari, joka on 750 metriä pitkä ja 90 metriä leveä. Saaren pinta-ala on 4,8 hehtaaria ja sen luoteispäässä sijaitsee rakennus. Pohjoispään Honkisaari on 100 metriä pitkä ja 60 metriä leveä. Sen pinta-ala on puoli hehtaaria. Muut saaret ovat nimettömiä ja luotomaisia pikkusaaria.[1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 1,8 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0018 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 1,3 metriä ja suurin syvyys on 5,8 metriä. Syvin kohta sijaitsee Haapasaaren pohjoispärjen kohdalla järven itärannan tuntumassa.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 13,9 kilometriä ja sen rannat ovat puoliksi peltomaata ja metsämaata. Alueen haja-asutus muodostuu noin 20 taloudesta, josta puolet ovat maatiloja. Näistä muodostuvat Haapakylä ja Montinniemen kulmakunta. Rannoille on rakennettu kaksikymmentä vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet kantatieltä 68 ja siitä haarautuvalta Haapakylätieltä.[2][1][4]
Luontoarvoja
Vedenlaatu
Järven vedessä kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet vuosien 1985–2006 aikana 20–50 mikrogrammaa litrassa vettä. Vedenväri kertoo veden rauta-, magaani- ja humuspitoisuuksista. Se on järvessä alle 100 Pt mg/l. Arvot ovat suurempia kuin esimerkiksi latvoilla sijaitsevassa Jauhojärvessä, joka on karuhko ja kirkasvetinen järvi. Vähä Haapajärvi on siten lievästi rehevöityneen tai rehevöityneen järven tasolla.[3]
Laitumia
Järven ympäröivillä peltoalueilla on monia maisemakulttuurillisesti arvokkaita ympäristöjä. Erityisesti alueiden pitkäaikaiset laitumet ovat eriyttäneet alueen ekosysteemiä. Merittäviä kohteita ovat esimerkiksi eteläpuolella Niemenhaat, Montinlahden itärannalla Raja-ahon rantalaitumet, jotka on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaiksi, koillispuolen Kellonperän laitumet ja Haaposaari.[5]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Toisveden alueella (35.42), jonka Vähä Haapajärven valuma-alueeseen (35.428) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 132,2 metriä mpy.[1][6]
Järvi saa pääosan vedestään omalta valuma-alueeltaan, joka on vesistöalueensa latva-alueita. Haapajoki laskee järven luoteispäähän Isosta Haapajärvestä. Isoon Haapajärveen laskevat pohjoisesta Vähä Liesjärvi ja lännestä Jauhojärven Myllypuro. Vähä Haapajärven valuma-alueella ei ole muita järveä tai lampea, jotka enää laskisivat siihen.[1][6]
Järven laskujoki lähtee sen eteläpäästä ja laskee 1,3 kilometrin päässä Peränteeseen. Peränne on osa Ähtärin reittiä, joka johtaa lopulta Näsijärveen.[1][6]
Lähteet
- Vähä Haapajärvi, Ähtäri (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 6.11.2018.
- Nuotio, Eeva: Etelä-Pohjanmaan vedet nyt ja tulevaisuudessa, Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2008, ISBN 978-952-11-2973-5, viitattu 7.11.2018
- Vähä Haapajärvi, Ähtäri (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- Jaakkola, Riitta: Ähtärin kulttuuriympäristöohjelma(pdf), 2009, Vaasa, ISBN 978-952-99465-2-5, viitattu 7.11.2018
- Vähä Haapajärvi (35.428.1.003) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 6.11.2018.
Ähtärinjärvi • Niemisvesi-Pemu • Hankavesi-Välivesi • Peränne • Liesjärvi
Kivijärvi • Ouluvesi • Jauhojärvi • Iso Haapajärvi • Valkeinen • Vähä Haapajärvi • Iso Vehkajärvi • Kortteinen • Hautojärvi
Voilampi • Hirvijärvi • Pusaanjärvi • Huikurinlampi • Renkainen • Saarinen • Arpainen • Kolunjärvi • Niemijärvi • Soukanjärvi • Vehunjärvi
Vähä Liesjärvi • Iso-Manalainen • Pyhikki • Iso Koirajärvi • Yläinen-Sappio • Karvalampi • Alainen-Sappio • Lylylampi • Keskinen • Saarijärvi • Iso Niemolampi • Aitojärvi • Keskinen-Tuhkio • Yläinen-Tuhkio • Savilampi • Haapolampi • Likolampi • Keskinen-Sappio • Vihtalampi • Iso-Nuoramo • Mantilanjärvi • Pöyhösenlampi • Kalliolampi • Tyystänjärvi • Palolampi
Kuorelampi • Polvilampi • Matolampi • Särkijärvi • Ahvenlampi • Kapealampi • Saarilampi • Heikinlampi • Lintulampi • Rajalampi • Heinä-Arpainen • Yläinen Heikinlampi • Pitkäjärvi • Ohenlampi • Heinälammi • Riutto • Suoverlampi • Mustalampi • Paloharjunlampi • Suolampi • Kaamatti • Onkilampi • Sysilampi • Kuolemainen • Kalliolampi • Mekkolampi • Hämeenlampi
Niinilampi • Likolampi • Iso Itälampi • Suolampi • Perilampi • Pieni Koirajärvi • Hirvilampi • Hirvilampi • Mustalampi • Iso Perimmäinen • Levä • Haukilampi • Kumpulampi • Heinälampi • Pieni-Manalainen • Ahvenlampi • Pieni Lintulampi • Hangonlampi • Sirkuslampi • Niittylampi • Ahvenlampi • Sammakkolampi • Valkealampi • Pökkölänlampi • Iso Hoikkalampi • Keskimmäinen-Nuoramo • Kotalampi • Pieni Itälampi • Paskolampi • Haukilampi • Haukilampi • Kaakkolampi • Kissalampi • Koivulampi
Huippalampi • Peuralampi • Pumppulampi • Likolampi • Valkealampi • Lehtilampi • Vasamanlampi • Sepänlampi • Saralammi • Onkilampi • Saralammi • Pieni-Perimmäinen • Paskolampi • Likolampi • Pahkalampi • Iso Haapalampi • Niinilampi • Murtolampi • Perunalampi • Kuolemainen • Heinälammi