Uusi realismi

Uusi realismi (ransk. Nouveau Réalisme) (myös uusrealismi, uudet realistit, Nouveau Realisme tai Nouveaux realistes) on taidesuuntaus, jonka perustivat vuonna 1960 Ranskassa taidekriitikko Pierre Restany ja taidemaalari Yves Klein. Suuntauksen jäsenet pyrkivät saattamaan elämän ja taiteen lähemmäs toisiaan. He sanoivat näkevänsä maailman kuvana, josta ottavat osia ja sijoittavat ne osaksi teoksiaan. Dadaistien ja Marcel Duchampin antitaiteen tavoin uusrealistit pyrkivät käyttämään arkisia, tosielämän esineitä taiteessaan. Assemblaasin ja valmisesineiden käyttö oli tyypillistä uusrealisteille.

Jean Tinguely, Eos xk (3), 1965.

Uudet realistit olivat mannereurooppalainen vastine englantilaiselle ja amerikkalaiselle pop-taiteelle, joka oli syntynyt Englannissa 1950-luvun lopulla. Ryhmässä olivat Yves Kleinin lisäksi muun muassa Arman, François Dufrêne César, Christo, Raymond Hains, Martial Raysse, Mimmo Rotella, Daniel Spoerri ja Jean Tinguely ja myöhemmin Niki de Saint Phalle.

Suomessa

Uusrealistien taidetta nähtiin Suomessa ainakin Ars 69 -näyttelyssä. Pierre Restany kutsuttiin esitelmöimään Helsinkiin ja Arsissa olivat esillä ryhmästä Arman ja César. Manner-Euroopan pop-taiteen virtaukset eivät kuitenkaan herättänet voimakasta vastakaikua Suomen taiteessa, vaan täkäläisinä esikuvina pidettiin pikemminkin popin amerikkalaisia suuntauksia.

Uusrealistien muotokuvia
  • Lothar Wolleh, Arman (Armand Pierre Fernandez).
    Lothar Wolleh, Arman (Armand Pierre Fernandez).
  • Lothar Wolleh, Jacques Villeglé.
    Lothar Wolleh, Jacques Villeglé.
  • Lothar Wolleh, Niki de Saint Phalle, 1970.
    Lothar Wolleh, Niki de Saint Phalle, 1970.
  • Lothar Wolleh, Jean Tinguely, 1970.
    Lothar Wolleh, Jean Tinguely, 1970.

Katso myös
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.