Uusivuosi

Roomalaiset alkoivat ennen ajanlaskun alkua viettää uutta vuotta tammikuun ensimmäisenä päivänä, kun aikaisemmin sitä oli vietetty maaliskuussa. Kristityt pyrkivät korvaamaan kalendae-juhlan jouluun liittyvällä paastopäivällä. Myöhemmin päivä nimettiin Jeesuksen ympärileikkaamisen muistopäiväksi[6] ja sittemmin myös Jeesuksen nimipäiväksi. Katolinen kirkko viettää tammikuun ensimmäistä Neitsyt Marian juhlana kun taas luterilaiset ja ortodoksit Kristuksen ympärileikkaamisen muistoksi.[7]

Pääartikkeli: Roš hašana

Juutalainen vuosi vaihtuu syyspäiväntasauksen tienoilla. Juutalaisen perimätiedon mukaan maailma luotiin 7. lokakuuta vuonna 3761 eaa. (juliaanisen kalenterin mukaan).

Islamilaisessa kalenterissa ajanlasku aloitettiin 16. heinäkuuta 622. Islamilaisen perimätiedon mukaan profeetta Muhammad pakeni tuona päivänä Mekkasta Medinaan.[8]

Pääartikkeli: Kiinalainen uusivuosi

Vanhan kiinalaisen kalenterin mukainen vuodenvaihe on silloin, kun uusikuu sattuu toisen kerran talvipäivänseisauksen jälkeen. Aurinko on tällöin Eläinradalla Vesimiehen merkissä. Länsimaisen kalenterin mukaan kiinalainen uusivuosi sattuu tavallisimmin helmikuuhun, joskus tammikuun lopulle. Vuodet seuraavat toisiaan kuudenkymmenen vuoden jaksoissa. Vuodet nimetään ”taivaallisen rungon” ja ”maallisen oksan” merkkien perusteella.[8][9]

Pakkasukko

Pääartikkeli: Venäläinen uusivuosi

Venäjällä uusivuosi on paljolti ottanut kristillisenkin joulun aseman, sillä se on ajankohdaltaan lähempänä läntisen kristikunnan maissa vietettävää joulua kuin venäläis-ortodoksinen joulu[10] – ortodoksiset kirkothan noudattavat Suomen ortodoksista kirkkoa lukuun ottamatta juliaanista kalenteria, joka on parisen viikkoa jäljessä gregoriaanista. Lahjoja jakava Pakkasukko kulkee venäläisellä kolmivaljaksella ja mukanaan hänellä on lapsenlapsensa Lumityttö eli Lumihiutaletyttö. Uudenvuodenyönä Pakkasukko ja Lumityttö tuovat lapsille lahjoja sekä toteuttavat ihmisten salaisia toiveita. Pakkasukko on Joulupukin vanha ystävä. Kotona uutta vuotta juhlittaessa kutsutaan paljon sukulaisia ja ystäviä pitkille juhlaillalliselle. Kuohuvia maljoja kohotetaan tunneittain siitä lähtien, kun uusi vuosi alkaa Venäjän kaukoidässä.[11][12]

Pääartikkeli: Suomalainen uusivuosi

Suomessa on juhlittu uutta vuotta keskitalven aikaan vasta noin 1300-luvulta alkaen ja virallisesti vasta 1500-luvulta alkaen.[13]

Nykyään suomalaisen uudenvuoden juhlaruokiin kuuluvat esimerkiksi nakit ja perunasalaatti.[14][15] Kun kello lyö kaksitoista, nostetaan maljat ja toivotetaan hyvää uutta vuotta.[16] Uudenvuodenyönä ravintolat ovat täynnä ja järjestetään tansseja.[15] Arvokkaaseen uudenvuoden viettoon kuuluvat ooppera ja teatteri[17]. Uudenvuoden perinteeseen kuuluu myös tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe.[15]

Uuteenvuoteen kuuluu ilotulitteiden ampuminen. Eniten ilotulitteita ammutaan uudenvuodenaaton juuri vaihtuessa uudenvuodenpäiväksi. Viime vuosina ilotulitteiden paukuttelu on jo paikoin aloitettu uudenvuodenaaton vastaisena yönä.

Uudenvuodenaattona tai -yönä alkavan vuoden tapahtumia ennustetaan uudenvuodenkenkien valamisella.[18]