Uuno Lehtisalo

Uuno Lehtisalo, vuoteen 1906 Löfgren (28. heinäkuuta 1889 Pöytyä – 30. lokakuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen metsänhoitaja ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.[1]

Lehtisalon vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Gustaf Wilhelm Löfgren ja Johanna Amanda Erkkinen, aiemmin Eriksson, ja puolisot 1916–1937 Hilja Oinonen ja vuodesta 1949 Martta Emilia Pekonen, aiemmin Kaila. Professori Toivo Lehtisalo oli hänen veljensä. Uuno Lehtisalo tuli ylioppilaaksi Turun suomalaisesta reaalilyseosta 1909 ja valmistui metsänhoitajaksi 1912. Hän oli Metsähallituksen avustaja metsänhoidontarkastustöissä 1912 ja 1913 ja vt. opettaja Tuomarniemen metsänvartijakoulussa ja Nikkarilan metsänvartijakoulussa 1912–1913, 1913–1914 ja 1915.[1][2]

Lehtisalo oli Ab W. Gutzeit & Co:n, vuodesta 1927 Enso-Gutzeit Oy, Ilomantsin hoitopiirin metsänhoitaja 1916–1920, Joensuun hoitopiirin metsänhoitaja 1920–1927, Pohjois-Karjalan piirin piiripäällikkö 1921–1929, va. ylimetsänhoitaja vuodesta 1928, ylimetsänhoitaja Ensossa 1929–1931 ja sitten yhtiön metsäpäällikkö 1932–1954 sekä sen va. toimitusjohtaja 1945, johtokunnan varajäsen vuodesta 1935, jäsen 1942–1954 ja varapuheenjohtaja 1945–1954. Lehtisalo oli myös muun muassa Paukkajan sahan johtaja vuodesta 1925 ja The Insulite Company of Finland Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 1945. Hänellä oli lisäksi useita oman alansa asiantuntija- ja luottamustehtäviä ja hän oli Joensuun kaupunginvaltuuston jäsen 1929. Metsäneuvoksen arvonimen Lehtisalo sai 1939. Taiteilija Tauno Miesmaa maalasi hänen muotokuvansa 1953.[1][2]