Uumajan kunta
Uumajan[3] kunta (ruots. Umeå kommun) on Västerbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Västerbotteniin. Kunnan keskustaajama on Uumaja.[4]
| Uumajan kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Västerbottenin lääni |
| Maakunta | Västerbotten ja Ångermanland |
| Keskustaajama | Uumaja |
| Kuntakoodi | 2480 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 2 317,12 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 130 997 |
| – Väestötiheys | 56,5 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 2 317,12 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 130 997 henkeä (31.12.2021).[2]
Uumaja sijaitsee Ruotsin itärannikolla Merenkurkun tienoilla. Uumajassa asuu paljon ruotsinsuomalaisia, noin kuusi prosenttia, ja heillä on aktiivista kerhotoimintaa. Suomenruotsalaisia on muuttanut jonkin verran Suomen ruotsinkieliseltä rannikkoseudulta Vaasan ympäristöstä.
Vuonna 2007 kunnassa oli 129,05 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 5,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kunnan alueella sijaitsevat muinaisjäännöksiksi luokitellut Norrforsenin kalliopiirrokset.
Norjasta Venäjän Karjalaan kulkeva matkailutie, Sininen tie, kulkee Uumajan kautta.
Kuntajaon kehitys
Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan nykyisen Uumajan kunnat alueella sijaitsivat Uumajan kaupunki, Uumajan ja Sävarin maalaiskunnat ja osin myös Nordmalingin maalaiskunta. Vuonna 1914 muodostettiin Hörneforsin maalaiskunta erottamalla se Uumajan ja Nordmalingin maalaiskunnista. Loppuosa Nordmalingia on edelleen itsenäinen kunta. Vuonna 1918 Uumajan maalaiskunnasta erotettiin Holmsundin maalaiskunta ja vuonna 1925 osa Sävarin maalaiskunnasta erotettiin Holmönin maalaiskunnaksi. Holmsundin maalaiskunta muutettiin Holmsundin kauppalaksi vuonna 1947. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa aluejako ei muuttunut. Uumajan maalaiskunta liitettiin kaupunkiin vuonna 1965. Vuonna 1971 kaupunki, kauppala ja maalaiskunnat muutettiin kunniksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon, mutta kuntaliitoksia ei tehty. Vuonna 1974 Uumajan kunta sai nykyiset rajansa, kun siihen liitettiin Holmsundin, Holmönin, Hörneforsin ja Sävarin maalaiskunnat.
Kunnan alueella ovat sijainneet seuraavat taajaväkiset yhdyskunnat:
- Hörnefors (Hörneforsin maalaiskunnassa vuosina 1941–1957)
- Obbola (vuosina 1939–1946)
- Holmsund (vuosina 1894–1946, aluksi Uumajan ja sitten Holmsundin maalaiskunnassa kauppalan perustamiseen asti)
- Teg (Uumajan maalaiskunnassa vuosina 1924–1960)
- Backen (Uumajan maalaiskunnassa vuosina 1941–1958)
Vaakuna
Nykyinen vaakuna on entisen Uumajan kaupungin vaakuna. Myös useimmilla maalaiskunnilla oli omat vaakunat.
Holmsundin kauppala
Hörneforsin maalaiskunta
Sävarin maalaiskunta
Uumajan maalaiskunta
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[8] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 12 515 | 10,4 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 2 946 | 2,4 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 7 592 | 6,3 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 97 724 | 80,9 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 085 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 386 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 2,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 189 980 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 60 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
- 0–17-vuotiaat: 19,4 %
- 18–64-vuotiaat: 65,7 %
- 65 vuotta täyttäneet: 14,8 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 1,0 | 1,1 | |
| jalostus | 17,4 | 16,8 | |
| palvelut | 81,1 | 81,5 | |
| tuntematon | 0,6 | 0,6 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 58 412 | 56 428 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 103,5 | ||
Taajamat
Kunnassa on 22 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 88,4 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 13 423 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Uumaja (ruots. Umeå) | 79 594 |
| 2 | Holmsund | 5 489 |
| 3 | Sävar | 2 670 |
| 4 | Hörnefors | 2 542 |
| 5 | Röbäck | 2 230 |
| 6 | Obbola | 2 197 |
| 7 | Ersmark | 1 613 |
| 8 | Täfteå | 1 231 |
| 9 | Innertavle | 582 |
| 10 | Stöcke | 483 |
| 11 | Hissjön | 477 |
| 12 | Sörfors | 403 |
| 13 | Yttersjö | 384 |
| 14 | Bullmark | 319 |
| 15 | Flurkmark | 291 |
| 16 | Tavelsjö | 245 |
| 17 | Västibyn | 234 |
| 18 | Brännland | 220 |
| 19 | Överboda | 218 |
| 20 | Stöcksjö | 215 |
| 21 | Sörmjöle | 212 |
| 22 | Botsmark | 201 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
- Norrbyn
- Tomtebo
Luettelossa mainituista taajamista Tomtebo on sittemmin kasvanut yhteen Uumajan taajaman kanssa.[18]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
- Ansmark
- Baggböle
- Bjännsjön
- Bodbyn
- Brattby (eteläinen osa)
- Brännland (eteläinen osa)
- Degernäs
- Dingnäset
- Djupviken
- Djäkneböle
- Gravmark
- Gubböle
- Haddingen
- Håkmark och Ostibyn
- Hörneå
- Hössjö (pohjoinen, läntinen ja itäinen osa)
- Innersjö och Mellansvartbäck
- Kassjö
- Klabböle
- Kroklandet östra
- Kroksjö
- Kåddis
- Nerbyn
- Norrbyn
- Norrmjöle
- Röbäck södra
- Rödånäs
- Rödåsel
- Sand
- Själafjärden
- Sjömyran
- Sjömyran + Svedjan
- Skravelsjö
- Ström
- Strömbäck
- Svedjan
- Sävar södra
- Sörmjöle havsbad (läntinen ja itäinen osa)
- Trehörningen (läntinen osa)
- Tuppliden
- Vitskär
- Yttertavle
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
- Botsmark
- Brännland
- Bösta
- Holmön
- Tomterna (pohjoinen osa)
- Yttersjö
- Överboda
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Uumajan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]
- Umeå centrala (37 valtuutettua)
- Umeå omland (28 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Uumajan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 6 | 6 | 8 | 10 | 9 | 7 | 9 | 8 | 10 | 5 | 9 | 13 | 11 | 11 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 17 | 18 | 13 | 12 | 8 | 8 | 10 | 8 | 5 | 7 | 7 | 4 | 4 | 7 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 8 | 8 | 8 | 5 | 10 | 9 | 7 | 5 | 4 | 8 | 5 | 5 | 4 | 4 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 4 | 2 | 6 | 4 | 4 | 4 | 2 | 2 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 5 | 4 | 6 | 5 | 4 | 5 | 6 | 4 | 4 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 29 | 28 | 28 | 30 | 28 | 30 | 27 | 31 | 23 | 26 | 26 | 25 | 24 | 20 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 3 | 3 | 6 | 5 | 5 | 4 | 4 | 5 | 10 | 8 | 6 | 7 | 9 | 11 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 4 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 3 | 3 | 1 | 5 | 2 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[23] | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Holmsundin piiri
- Holmönin piiri
- Hörneforsin piiri
- Sävarin piiri
- Tavelsjön piiri
- Tegin piiri
- Uumajan kaupunkipiiri (Umeå stadsdistrikt)
- Uumajan maalaispiiri (Umeå landsdistrikt)
- Uumajan Marian piiri (Umeå Maria distrikt)
- Ålidhemin piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
- Umeå stadsförsamling
- Umeå landsförsamling
- Tavelsjö
- Teg
- Ålidhem
- Holmsund
- Hörnefors
- Sävar-Holmön
- Umeå Maria
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Holmsund
- Holmön
- Hörnefors
- Hörnefors-Strömbäcks bruksförsamling*
- Sävar
- Sävars nedre kbfd
- Sävars övre kbfd
- Tävelsjö
- Tavelsjö kbfd*
- Teg
- Umeå landsförsamling (Umeå)
- Umeå landsförsamlings södra kbfd*
- Umeå stadsförsamling
- Ålidhem
Kirkot
Backenkyrkan (Uumajan maaseurakunnan kirkko)
Botsmarkin kirkko
Carlskyrkan
Ersbodakyrkan
Ersmarskyrkan
Grisbackakyrkan
Hedlundakyrkan
Helena Elisabeth kyrka
Holmsundin kirkko
Holmönin kirkko
Hörneforsin ruukinkirkko
Hörneforsin kirkko
Jesu Kristi kyrka
Korskyrkan
Mariakyrkan
Obbolan kirkko
Röbäckin kappeli
Snöanin kalastuskappeli
Strömbäckin kirkko
Sävarin kirkko
Tavelsjön kirkko
Tegin kirkko
Västerslättskyrkan
Ålidshemskyrkan
Lähteet
- Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.8.2022. (ruotsiksi)
- Sinisalo, Aino: Ruijan ja Länsipohjan suomenkieliset paikannimet. Kielikello, 1976, nro 8. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675. Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
- Umeå Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.8.2022. (ruotsiksi)
- Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
- Uumajan kunnan kotisivut (ruotsiksi)
- Uumajan kunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive) (suomeksi)
- Uumajan suomalaisten kotisivu
