Uumaja

Uumaja[2] (ruots. Umeå, pohjoissaameksi Ubmi) on Västerbottenin läänin pääkaupunki ja Uumajan kunnan keskustaajama. Vuoden 2010 lopussa kaupunkitaajamassa oli 79 594 asukasta.[3] Uumaja oli vuoden 2014 Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä Riian kanssa.

Uumaja

Uumaja

Koordinaatit: 63°49′32″N, 20°15′49″E
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Västerbottenin lääni
Maakunta Västerbotten
Kunta Uumajan kunta
Pinta-ala
 – Maa 34,15 km²
Väkiluku 79 594
 – Väestötiheys 2 330,7 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]


















Uumajan raatihuone.
Uumajan keskusrautatieasema.
Uumajan vanhin paloasema on rakennettu vuonna 1888.
Vänortsparken. Puiston nimi merkitsee Ystävyyspaikkakuntapuistoa.
Uumajaa kuvattuna Hamrinsbergetiltä.
Uumajanjoki kaupungin kohdalla.

Uumajan lentoasema sijaitsee noin viisi kilometriä keskustasta etelään, ja sieltä on useita lentoyhteyksiä muualle maahan. Uumajassa on oma jokisatama sekä ulkosatama (Holmsund). Lauttaliikenne Vaasaan lähtee Holmsundin satamasta, joka sijaitsee noin 15 kilometriä keskustasta etelään. Autolla noin 20km E12-tietä.

Uumaja on saanut nimensä Uumajanjoen mukaan, jossa sana uuma tarkoittaa jylisevää jokea. Uumaja sai kaupunginoikeudet vuonna 1622. Venäläiset polttivat kaupungin vuonna 1714 isonvihan aikana. Uudelleen se paloi 1888.

Nähtävyyksiä

Keskustassa on raatihuonetta ympäröivä Raatihuoneentori (ruots. Rådhustorget). Torilta lähtevän Storgatanin varrella ovat muun muassa Uumajan kaupunginkirkko (1894) ja maaherran residenssi (ruots. residenset, 1894). Muita nähtävyyksiä ovat maaseurakunnan kirkko (ruots. Backens kyrka, 1508) sekä Västerbottenin museo ja Gammlian ulkoilmamuseo. Uumajan lähistöllä on Arboretum Norr, Holmön-saaren luonnonsuojelualue ja Norrforsenin kalliopiirrokset. Kaupungissa sijaitsee myös Volvo kuorma-autojen hyttitehdas sekä kitaramuseo Guitars.

Vuosittain kaupungissa pidetään kamarimusiikki- ja jazzfestivaalit (ruots. Umeå kammarmusikfestival ja Umeå jazzfestival).

Uumajassa toimii kaksi yliopistoa: vuonna 1963 perustettu Uumajan yliopisto (Umeå universitet) sekä Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) kampus.

Urheilu

Uumajasta tulee maailman parhaisiin naisten jalkapalloseuroihin kuuluva Umeå IK, jonka riveissä pelasi muun muassa vuosina 2004–2008 Brasilian Marta. Kaupungista on kotoisin myös jääkiekkoseura IF Björklöven, joka on voittanut jopa Ruotsin-mestaruuden. Vuoden vaihteessa 2000 kaupungissa järjestettiin jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailut.

Väestönkehitys
Uumajan taajaman väestönkehitys 1960–2010
Vuosi Asukkaita
1960
  
 32 492
1965
  
 39 889
1970
  
 47 692
1975
  
 49 715
1980
  
 52 719
1990
  
 60 305
1995
  
 68 494
2000
  
 70 959
2005
  
 75 643
2010
  
 79 594
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[4] Uumaja kasvoi yhteen Tomtebon kanssa vuonna 2010.[4]

Uumajan väestönkasvusta suuri osa selittyy muualta Ruotsista tulleilla Uumajan yliopiston opiskelijoilla. Kaupungin asukkaista merkittävä osa on opiskelijoita. Osa opiskelijoista jää Uumajaan.

Kaupunginosat

Keski-Uumaja

  • Centrum
  • Berghem
  • Fridhem
  • Gammlia
  • Haga
  • Sandbacka
  • Umestan
  • Väst på stan
  • Öbacka
  • Öbacka Strand
  • Östermalm
  • Öst på stan

Etelä-Uumaja

  • Alvik
  • Böle
  • Böle boställe
  • Böleäng
  • Röbäck
  • Röbäcksdalen
  • Söderslätt
  • Teg
  • Ön

Länsi-Uumaja

  • Backen
  • Grisbacka
  • Grisänget
  • Grubbe
  • Klockarbäcken
  • Kronoparken
  • Kungsänget
  • Lundåkern
  • Rödäng
  • Sandåkern
  • Umedalen
  • Västerslätt
  • Västerhiske
  • Ytterhiske

Kaakkois-Uumaja

  • Carlshem
  • Carlshöjd
  • Carlslid
  • Gimonäs
  • Lilljansberget
  • Sofiehem
  • Tomtebo
  • Tunnelbacken
  • Nydalaviken
  • Universitetsområdet
  • Ålidbacken
  • Ålidhem
  • Ålidhöjd

Pohjois- ja Koillis-Uumaja

  • Ersboda (Östra ja Västra)
  • Ersmark
  • Marieberg
  • Mariedal
  • Mariehem
  • Mariestrand
  • Nydalahöjd
  • Olofsdal
  • Marielund
  • Sandahöjd

Uumajan lentoasema sijaitsee Alvikissä.

Tunnettuja uumajalaisia

Lähteet
  1. Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  2. Sinisalo, Aino: Ruijan ja Länsipohjan suomenkieliset paikannimet Kielikello. 8/1976. Viitattu 25.3.2022.
  3. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  4. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Västerbottenin läänin kuntien keskustaajamat
    Bjurholm • Dorotea • Lycksele • Malå • Nordmaling • Norsjö • Robertsfors • Skellefteå • Sorsele • Storuman • Uumaja • Vilhelmina • Vindeln • Vännäs • Åsele
    Katso myös: Luettelo Ruotsin taajamista • Luettelo Ruotsin kunnista
    Euroopan kulttuuripääkaupunki
    1980-luku
    1990-luku
    2000-luku
    2010-luku
    2020-luku
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.