Uudenkaupungin Työvene

Uudenkaupungin Työvene Oy on vuonna 1987 perustettu Uudessakaupungissa sijaitseva laivanrakennusyhtiö.[3] Se on rakentanut muun muassa monitoimialuksia, vartiolaivoja ja losseja. Yhteensä se on valmistanut noin 200 uudisrakennusta.[4] Yritys rakentaa pienistä alumiinisista työveneistä enimmillään 100 metrin pituisiin laivoihin.[3] Yrityksen tuotanto perustuu lähinnä viranomaiskäyttöön tuleviin aluksiin, joista osaa on rakennettu myös pieninä sarjatuotantoerinä.[5]

Uudenkaupungin Työvene Oy[1]
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Toimitusjohtaja Harri Putro[2]
Puheenjohtaja Pertti Tapani Vuorinen[2]
Kotipaikka Uusikaupunki, Suomi[1]
Toimiala Laivojen ja kelluvien rakenteiden rakentaminen[1]
Liikevaihto 29,9 milj. € (2012)[2]
Liikevoitto 2,8 milj. € (2012)[2]
Henkilöstö 67 (2012)[2]
Kotisivu www.tyovene.com
Kuva Uudenkaupungin satamasta. Autonkuljetusalus M/S Isar Highwayn takana näkyy Uudenkaupungin Työveneen telakkanosturit.
Uudenkaupungin Työveneen rakentama Vartiolaiva Tavi Sipoon edustalla.
Suomen tasavallan presidentin käytössä oleva Kultaranta VIII -edustusvene.
Suomen Meripelastusseuran pelastusristeilijä Jenny Wihuri valmistui vuonna 1999.

Yrityksen nimi oli 30. joulukuuta 2003 saakka UTV Holding Oy.[2]

Tuotantotilat

Uudenkaupungin Työvene sijaitsee Uudenkaupungin sataman eli Hepokarin sataman alueella.[6]

Telakan rakennusalusta on enimmillään 100 metrin pituinen, ja sillä sijaitsee neljä 36 tonnin nosturia. Varustelulaitureita on 400 metriä, ja niillä on kaksi 20 tonnin ja yksi 10 tonnin nosturi. Telakka-alueella sijaitsevat seuraavat päätuotantotilat: terästuotanto 3 500 m², alumiinituotanto 1 300 m², varusteluhalli 530 m², maalaushalli 400 m², varastot 1 250 m² ja 600 m², sekä varustelu-, putki- ja puusepänverstaat 1 800 m² ja 500 m². 30×12 metrin kokoiset lohkot voidaan valmistaa sisätiloissa.[7]

Historia

Ennen vuotta 2001 Uudenkaupungin Työvene oli rakentanut muun muassa jäissä kulkevia kuttereita Puolaan ja öljyntorjunta-aluksen Venäjälle. Vuonna 2001 valmistui vedentutkimusalus Latviaan. Tuolloin yrityksen tärkein markkina-alue oli Itämeren ympärysvaltiot ja tuotannosta suuntautui vientiin 40 prosenttia. Yrityksen toimitusjohtaja Harri Putro kertoi vuonna 2001, Uudenkaupungin Työveneen etsivän erityisesti EU-alueen julkisia hankintoja. Telakkatukia ei yritys vielä tuolloin ollut saanut. Vuonna 2001 yritys oli rakentanut toimintansa aikana 129 alusta. Pienenä telakkana Uudenkaupungin Työvene on saanut uskottavuutta asiakkaiden silmissä kun Wärtsilä on ollut mukana tarjousten tekemisessä ja rahoittajille on osoitettu toiminnan pitkäjännitteisyyttä vahvistamalla tasetta tuloksella.[5]

Uudenkaupungin Työveneen rakentamia aluksia ovat muun muassa vuonna 1998 valmistunut 53,5-metrinen yhteysalus M/S Viggen,[8] Suomen rajavartiolaitokselle rakennettu kolmen vartiolaivan sarja; vuonna 1999 valmistunut VL Telkkä, 2002 valmistunut VL Tavi ja 2004 valmistunut VL Tiira,[9] vuonna 2003 valmistunut katamaraani-tyyppinen merenmittausalus Kaiku[10] ja Suomen tasavallan presidentin vuonna 2008 valmistunut edustusvene Kultaranta VIII.[11]

Lisäksi yritys myös korjaa aluksia. Se on peruskorjannut muun muassa Rajavartiolaitoksen vartiolaiva VL Uiskon ja VL Tursaan.[12]

Rakenteilla

Uudenkaupungin Työvene solmi lokakuussa 2007 rakennussopimuksen Suomen ympäristökeskuksen kanssa uudesta öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan erikoistuneesta monitoimialuksesta. Aluksen hankintahinta on 47 miljoonaa euroa.[13] Aluksen pituus on 71 metriä ja se käyttöönotetaan maaliskuussa 2011.[14] Viron rajavartiolaitos tilasi huhtikuussa 2010 Uudenkaupungin Työveneeltä 28,6 miljoonan euron arvoisen monitoimialuksen. Aluksen työllistävä vaikutus on 130 henkilötyövuotta ja se luovutetaan tilaajalle syksyllä 2012.[4]

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tilasi vuoden 2011 alussa kaksi lossia Uudenkaupungin Työveneeltä. Alusten työllistämisvaikutukset ovat 50 henkilötyövuotta. Tilatut lossit sijoitetaan Paraisille Iniön ja Jumon saarten väliseen liikenteeseen, sekä toinen lossi sisävesille Saimaalle Puumalan kuntaan Kietävälään. Lossien pituus on 47,4 metriä, leveys 17,2 metriä ja syväys 1,5 metriä.[15]

Tammikuussa 2011 Uudenkaupungin Työveneen tilauskanta ulottuu vuoden 2012 puolelle.[15]

Lähteet
  1. Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä Patentti- ja rekisterihallitus ja verohallinto. Viitattu 2.6.2013. [vanhentunut linkki]
  2. Finder yritystieto Fonecta Oy. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 2.6.2013.
  3. Yrityskuvaus Uudenkaupungin Työvene Oy. Viitattu 27.1.2011.
  4. Suomalainen, Harri: Virolaistilaus työllistää U:gin Työvene Oy:n 15.4.2010. Vakka-Suomen Sanomat. Viitattu 27.1.2011. [vanhentunut linkki]
  5. Sormunen, Timo: Pientelakka pärjää ilman tukirahoja 5.6.2001. Taloussanomat. Viitattu 1.2.2011.
  6. Kansalaisen Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 27.1.2011.
  7. Toimitilat Uudenkaupungin Työvene Oy. Viitattu 27.1.2011.
  8. Ahvenanmaan saaristolautat Ålandstrafiken. Arkistoitu 7.7.2011. Viitattu 27.1.2011.
  9. Rajavartiolaitokselle uusi monikäyttöalus 27.5.2004. Rajavartiolaitos. Viitattu 27.1.2011. [vanhentunut linkki]
  10. Hydrographic catamaran survey vessel Kaiku OJAL (pdf) Meritaito Oy. Arkistoitu 20.6.2015. Viitattu 27.1.2011. (englanniksi)
  11. Presidentti haki veneen Uudestakaupungista 16.6.2008. Vakka-Suomen Sanomat. Viitattu 27.1.2011. [vanhentunut linkki]
  12. Vartiolaivat Tursas ja Uisko peruskorjataan 31.12.2003. Rajavartiolaitos. Viitattu 27.1.2011. [vanhentunut linkki]
  13. Suomalainen, Harri: Työvene sai monitoimialustilauksen 29.10.2007. Vakka-Suomen Sanomat. Viitattu 27.1.2011. [vanhentunut linkki]
  14. Suurlähettiläs vieraili SYKEn aluksella 26.1.2011. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.1.2011.
  15. Suomalainen, Harri: U:gin Työvene rakentaa kaksi saaristolossia 24.01.2011. Vakka-Suomen Sanomat. Viitattu 27.1.2011. [vanhentunut linkki]

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.