Uuden maailman käännös

Käännöksen historia

Lokakuussa 1946 Vartiotorniseuran tuolloinen presidentti Nathan Homer Knorr esitti Jehovan todistajien oman raamatunkäännöksen laatimista. Siihen saakka Jehovan todistajat olivat käyttäneet englanninkielisessä maailmassa ennen kaikkea vuodelta 1611 peräisin olevaa "Kuningas Jaakon käännöstä" (King James Version) sekä vuonna 1901 julkaistua "Amerikkalaista standardikäännöstä" (American Standard Version). Englannin kieli oli kuitenkin muuttunut kovasti 1600-luvusta, ja uudet käsikirjoituslöydöt olivat 1800-luvulta lähtien tehneet järjestön mukaan mahdolliseksi Raamatun alkutekstin rekonstruoimisen huomattavasti aiempaa suuremmalla tarkkuudella. Knorr halusi myös luoda käännöksen, joka olisi vapaa "kristikunnan luopio-opeista" ja "kääntäjien omista tulkinnoista".

Käännöstyö saatiin käyntiin 2. joulukuuta 1947, jolloin Uuden maailman käännöksen käännöskomitea (New World Bible Translation Committee) muodostettiin. Syyskuun 3. päivänä 1949 Knorr ilmoitti virallisesti New Yorkin ja Pennsylvanian Vartiotorniseurojen johtokuntien yhteisessä kokouksessa, että Uuden testamentin eli "Kristillisten kreikkalaisten kirjoitusten" käännös oli saatu painovalmiiksi. Käännöksen julkaisuoikeudet sai Pennsylvanian Vartiotorniseura. Lisäksi Knorr ilmoitti, että käännöksen luovuttaessaan käännöskomitea oli esittänyt toiveen saada pysytellä nimettömänä. Tätä toivetta luvattiin kunnioittaa.

"Kristillisten kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännös" saatettiin julkisuuteen New Yorkin Yankee Stadiumilla pidetyssä Jehovan todistajien konventissa 2. päivä elokuuta 1950, 82 075 henkilön ollessa läsnä. Heprealaisten kirjoitusten eli Vanhan testamentin käännös julkaistiin viidessä osassa vuosina 1953, 1955, 1957, 1958 ja 1960. Kaikki viisi osaa kattava, vielä kertaalleen kielellisesti tarkastettu "Pyhien kirjoitusten Uuden maailman käännös" julkaistiin yhtenä niteenä 1961. Vuonna 1970 ilmestyi tarkistettu laitos, 1971 alaviitteillä varustettu laitos. Vuonna 1984 julkaistiin tarkistettu käännös ja Uuden maailman käännöksen viitelaitos. Tämä viitelaitos sisältää lukijalle lisätietoja alkukielistä, lauseiden kirjaimellisesta merkityksestä, viittauksia vanhoihin käsikirjoituksiin jne. Vuonna 1985 julkaistiin lisäksi Kreikkalaisten kirjoitusten rivienvälinen laitos (The Kingdom Interlinear Translation of the Greek Scriptures), jossa on Uuden testamentin kreikkalainen teksti ja sen alla tekstin sananmukainen käännös. Lisäksi laitoksessa on mukana Uuden maailman käännöksen kreikkalaiset kirjoitukset (ns. "Uusi Testamentti"; 1984 käännös). Lokakuussa 2013 julkaistiin uusi tarkistettu käännös, jossa vanhentuneita englanninkielisiä termejä oli ajantasaistettu nykyenglantiin. Kohtia, jotka eivät esiinny varhaisimmissa käsikirjoituksissa ja joiden autenttisuutta epäillään on jätetty kokonaan pois: Johanneksen evankeliumin 8. luvun alkujakeet ja Markuksen evankeliumin vaihtoehtoiset loput.

Suomenkielinen käännös

Kristillisten kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännös valmistui suomeksi 1975. Koko Uuden maailman käännös valmistui vuonna 1995. Siinä myös kreikkalaisten kirjoitusten käännös oli tarkastettu. Loppuvuonna 2018 julkaistiin englanninkieliseen 2013 tarkistettuun Raamattuun perustuva suomenkielinen käännös.

Käännöksen tekijät

Kääntäjien nimiä ei ole mainittu Uuden maailman käännöksen sisäsivuilla, koska Vartiotorniseuran mukaan kääntäjät olivat ilmaisseet halunsa pysytellä nimettöminä. Järjestön julkaisujen mukaan he eivät halunneet työstään kunniaa itselleen, vaan halusivat tuottaa kunniaa Jehovalle. Käännöksen julkaisun ajankohtana tarkempien tietojen puuttuessa oli epäselvää jopa se, olivatko kääntäjät Jehovan todistajia. Järjestö on myöhemmin kertonut kääntäjien olleen "hengellä voideltuja" Jehovan todistajia.

Uuden maailman käännöskomiteaan kuuluvien ihmisten nimiä ei ole toistaiseksi järjestön taholta virallisesti julkistettu. Tiedot löytyvät aikaisemman Vartiotorniseuran pitkäaikaisen hallintoelimen jäsenen Raymond Franzin, Fred W. Franzin veljenpojan, julkaisemasta kirjasta Crisis of Conscience. Vastaavat tiedot on kertonut myös toinen aiemmin korkeassa asemassa Brooklynin Betel-yhteisön julkaisukomiteassa toiminut entinen todistaja William Cetnar. Molempien mukaan käännöskomiteaan kuuluivat Nathan Homer Knorr (Seuran 4. presidentti), Frederick William Franz (seuran 5. presidentti), Martin Schroeder ja George Gangas. Cetnar mainitsee lisäksi jäsenenä Milton G. Henschelin, Seuran 6. presidentin. Henkilöistä Nathan Homer Knorr johti käännöstyötä. Toistaiseksi järjestö ei ole julkaissut tietoja kääntäjien tutkinnoista heprean tai kreikan alkukielistä. Joukosta Fred W. Franzin tiedetään osallistuneen Cincinnatin yliopistossa jonkin verran kreikan perusteiden kursseille.[1]

Raymond Franz ja William Cetnar erosivat järjestöstä 1980-luvulla.

Painosmäärä ja käännetyt kielet

Uuden maailman käännöstä on painettu yli 238 miljoonaa kappaletta (lokakuu 2020).[2][3]

Koko Raamattu on käännetty 193 kielelle[4], kreikkalaiset tekstit (Uusi testamentti) on käännetty 55 kielelle ja kaksi laitosta on saatavilla sokeiden pistekirjoituksella.[5][6]

Käännöksen luonne

Tavoite

Vartiotorni-seuran mukaan kääntäjien tavoitteena oli tehdä mahdollisimman tarkasti alkutekstin mukainen käännös, niin pitkälle kuin se ymmärrettävyyden ja alkuperäisen ajatuksen välittämisen vuoksi olisi mahdollista.

Pohjatekstit
Johanneksen evankeliumin 1:1 Westcott & Hortin kreikkalaisen tekstin mukaan

Heprean- ja arameankieliset tekstit - Biblia Hebraica - Kittel (Viitelaitos päivitetty Biblia Hebraica Stuttgartensia) Kreikka - The New Testament in the Original Greek - Westcott ja Hort.

Näiden lisäksi NWT luettelee johdantosanoissa noin 90 eri lähdettä käännökselle, muun muassa papyruksia, koodekseja, Kuolleenmeren kirjakääröjä ja heprealaisia käännöksiä.

Suomenkielinen UM on käännetty englanninkielisestä laitoksesta, verraten tekstiä heprean-, aramean- ja kreikankielisiin pohjateksteihin.

Erityispiirteet
  • Jumalan persoonanimi Jehova on käännetty Vanhan testamentin puolella kohtiin, joissa se on hepreankielisessä pohjatekstissä. Biblia Hebraicassa nimi JHVH esiintyy 6 828 kertaa tekstissä. Tämä osoittaa nimeä käytetyn yleisesti kirjoittamisen aikoina. Useat käännökset, kuten vironkielinen Raamattu ja American Standard Version, on tehty vastaavalla käännösperiaatteella. Vuoden 1992 kirkkoraamattu käyttää nimeä Jahve seitsemän kertaa käännöksessä ja vuoden 1933 kirkkoraamattu kaksi kertaa alaviitteessä.
  • Käännöksessä on sijoitettu nimi "Jehova" myös Uuden testamentin puolelle 237 kohtaan, vaikka kreikankielisessä pohjatekstissä nimeä ei ole. Tämän ratkaisun suhteen käännös eroaa useimmista muista raamatunkäännöksistä. Käännöksen tekijät perustelevat ratkaisua sillä, että ensimmäisellä vuosisadalla olevissa heprealaisissa ja kreikkalaisissa (Septuaginta) Vanhan testamentin teksteissä oli vielä Jumalan nimi YHVH hepreaksi. Myöhemmissä Septuagintan versioissa יהוה, JHVH, korvattiin sanalla κυριος, eli "Herra". Konsonantteja ei heprean kielessä ole ollut, joten edelleen on kiistanlaista onko nimi ollut "Jehova" vai "Jahve".
Siitä lausuiko Jeesus Jumalan persoonanimen "JHVH" vai sen sijasta arvonimen "Adonai" tai "Kyrios" (Herra) esimerkiksi lukiessaan synagogassa Jesajan kirjakääröä (Luukas 4:17,18; Jesaja 61:1) - voidaan nykyään sanoa eriäviä mielipiteitä. Jehovan todistajien mukaan Uuden Maailman käännös käyttää nimeä "Jehova" niissä kohden Uuden testamentin kirjoituksia, joissa lainataan sellaisia Vanhan testamentin kirjoituksia, joissa nimi esiintyi. Tämän ratkaisun suhteen Uuden Maailman käännös eroaa useimmista muttei kaikista nykyisistä käännöksistä ja on siksi saanut osakseen kritiikkiä.
(NWT, Reference. Liitessä 1C viitattu kymmeneen eri kreikankielisen Septuagintan tekstiin (joista osaa käytettiin ensimmäisellä vuosisadalla) ja joissa esiintyy Jumalan persoonanimi JHVH)[7]

Puolesta

Pohjois-Arizonan yliopistossa uskontotieteen apulaisprofessorina toimiva Jason BeDuhn, joka tutki kahdeksan merkittävän englanninnoksen tarkkuutta ja vertaili niitä keskenään, sanoi Uuden maailman käännöksen olevan harvinaisen hyvä ja "vertailluista käännöksistä täsmällisin" vaikkakin arvosteli eräitä käännösratkaisuja etenkin Jeesuksen jumaluutta koskevissa paikoissa.[8]

Kritiikki

Uuden Maailman Käännös eroaa useimmista muista käännöksistä useissa kohdissa, jotka kristinuskon perinteisen tulkinnan mukaan tukevat muun muassa kolminaisuusoppia sekä Jeesuksen jumaluutta. Etenkin käännöserot näissä kohdissa ovat saaneet osakseen runsaasti kritiikkiä häivyttämisestä tarkoitushakuisesti Raamatun ilmoittamaa jumaluusoppia.

Käännöskomitea

Käännöskomitean jäsenten päätöstä pysytellä anonyymeina on kritisoitu, sillä se on rajoittanut mahdollisuutta arvioida heidän kompetenssiaan.

William Cetnarin ja Raymond Franzin kertomusten mukaisen käännöskomitean jäsenistä vain Frederick Franzilla oli opintoja klassisessa kreikassa, lisäksi hän oli ottanut osaa kahden tunnin johdantokurssiin Uuden testamentin koinee-kreikassa. Hepreaa hän oli opiskellut itseopiskeluna. Turkinkreikkalainen Gangas osasi nykykreikkaa kotoperuina. Muut komitean jäsenet eivät tiettävästi hallinneet Raamatun alkukieliä.[9]

Teologia

Uuden maailman käännöstä on arvosteltu siitä, että se lisää merkityksiä tai kääntää valikoiden tiettyjä osia Raamatusta niin, että käännösratkaisut tukevat Jehovan todistajien opetuksia. Teologisen pohjan kritisointi koskee enimmäkseen Jeesuksen jumaluutta, eli kysymystä siitä oliko Jeesus Jumala, mutta myös muita asioita kuten sielun kuolemattomuutta ja Jeesuksen paluuta maan päälle.[10] Jotkut oppineet ovat myös jonkin verran puolustaneet käännöstä lähinnä sen sanatarkasta käännöstyöstä muissa kohdissa.[11]

Kenties useimmin kritisoitu kohta käännöksessä on ensimmäinen jae Johanneksen evankeliumissa:

Evankeliumi Johanneksen mukaan 1:1 (KR-38) "1. Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala." (Myös useimmat muut käännökset kuten KJV, NIV, NASB)

Evankeliumi Johanneksen mukaan 1:1 (UM) "Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli jumala. " (korostus lisätty) (Myös AT, Mo, ED:n rivienvälinen käännös)

Tässä esiintyvä sana "jumala" on englanninkielisessä Uuden maailman käännöksessä epämääräisessä muodossa "a god", vaikka myöhemmin muissa saman luvun jakeissa Jumalasta puhuttaessa sama sana on käännetty "the God" [12]. Raamatun kreikassa "Jumala" kirjoitetaan aina pienellä alkukirjaimella, mutta yleensä määräisen artikkelin kanssa "ho theos" silloin kun se suomennetaan "Jumala"; ei kuitenkaan aina. Myöhemmin näemme samassa luvussa Joh. 1:12, että Jumalasta puhuttaessa on käännetty isolla J:llä, vaikka määräinen artikkeli puuttuu kreikan kielisestä versiosta. Toisin sanoen tämä tarkasti harkittu lause καὶ θεὸς ἦν ὁ λόγος, "Sana oli Jumala", osoittaa että Raamatun mukaan Jeesus todella jakaa Jumalan ominaisuudet, kuten asia yhteys ja Raamatun kokonaisuus osoittaa. Jos Jehovan todistajien käännös “sana oli jumala” voisi olla oikein, Johanneksen olisi pitänyt kirjoittaa καὶ ὁ λόγος ἦν θεὸς. Uuden maailman käännös johtaa teologisesti polyteismiin eli monijumalisuuteen.

Vartiotorni-seura sanoo, että jälkimmäinen on jakeen kirjaimellinen käännös, ja että alkuperäinen ilmaisu ilmaisee, ettei Jeesus ("Sana") ole "Jumala" vaan "jumalankaltainen" tai "jumalallinen" tai "jumala" pienellä alkukirjaimella.[13][14] He ovat päätyneet tällaiseen käännöstapaan,[15] vaikkei alkukielen tekstistä tällaiseen päätelmään voida tulla.[16] Sana on kirjaimellisesti Jumala.

Useimmat oppineet ovat kuitenkin eri mieltä Uuden maailman käännöksen tavasta kääntää tämä ja muutamat muut jakeet [17] ja ovat siksi kuvailleet Uuden maailman käännöksen ratkaisua "väärennökseksi", "täydellisesti puolustelemattomaksi", ja "todisteeksi välinpitämättömyydestä kreikan kielioppia kohtaan".[18] Kritiikki onkin kohdistunut juuri siihen, että Jehovan todistajille merkitykselliset opinkappaleet on pyritty vahvistamaan kääntämällä kohdat yksinkertaisesti kieliopin vastaisesti.

Uuden maailman käännöksen tapa kääntää kreikkalainen sana proskuneo on myös ollut kritiikin kohteena. Sana käännetään "palvonnaksi" lähes kaikissa esiintymiskohdissa Uuden maailman käännöksessä. Kuitenkin kun sanaa käytetään viitatessa Jeesukseen, se käännetään "kumartamiseksi".[19] Vartiotorni-seura on selittänyt tätä kääntämistä kirjassaan Raamatun ymmärtämisen opas.[20]

Aiheesta muualla

Uuden maailman käännöksen teksti:

Puolesta:

Kritiikkiä:

Lähteet ja huomautukset
  1. Jehovan todostajat - järjestö ja sen hallintoelin; Kuva4. Cincinnatin yliopiston opintorekisteriote Fred W. Franz:in opinnoista kotiposti.net. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 30.11.2008.
  2. New World Translation of the Holy Scriptures (2013 Revision), page 4. (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. New World Translation of the Holy Scriptures (2013 Revision), sivu 4. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu: 14 October 2013.
  4. Uutishuoneesta palvelusvuoden 2020 kohokohtia, jw.org [2020-09-06]
  5. w13 02/15 p6[vanhentunut linkki]
  6. UM PDF on Pidgin (Salomonöarna)[vanhentunut linkki]
  7. NWT, Referense (viiteraamattu) Liite 1C (suomeksi)
  8. Vartiotorni 1.12.2004 s. 30
  9. Raymond Franz - Crisis of Conscience, Commentary Press
  10. Robert M. Bowman Jr, Understanding Jehovah's Witnesses, (Grand Rapids MI: Baker Book House, 1992); Ankerberg, John and John Weldon, 2003, The New World Translation of the Jehovah's Witnesses, accessible from this site (Arkistoitu – Internet Archive), which quotes a number of scholars regarding theological bias of the New World Translation; Samuel Hass stated: "While this work indicates a great deal of effort and thought as well as considerable scholarship, it is to be regretted that religious bias was allowed to colour many passages." Journal of Biblical Literature, December 1955, s. 283
  11. Alan S. Duthie stated that the "Jehovah's Witnesses' NWT, which is certainly not 'filled with the heretical doctrines' ...even though a few aberrations can be found. ...Some have to condemn out of hand any version made by Jehovah's Witnesses...because they must be full of heresies...It is true that there are some heretical doctrines to be found in NWT (eg. the incoherent polytheism in Jn.1:1,... but the percentage of the whole Bible thus affected... does not reach even 0.1% of the whole, which is very far from 'full'. How To Choose Your Bible Wisely, Alan S. Duthie. pp. 30, 216. Jason BeDuhn stated "While it is difficult to quantify this sort of analysis, it can be said the NW[T] emerges as the most accurate of the translations compared." Truth in Translation: Accuracy and Bias in English Translations of the New Testament, 2004 p.163; J. D Phillips stated, “You have done a marvelous work...”; Allen Wikgren referred to it as “Independent reading of merit”; Benjamin Kedar , “ I find my feeling repeatedly confirmed that [the OT] reflects an honest endeavor to achieve an understanding of the text that is as accurate as possible....Giving evidence of a broad command of the original language ... I have never discovered in the New World Translation any biased intent to read something into the text that it does not contain.”; S. Maclean Gilmore, “The New Testament edition was made by a committee....that possessed an unusual competence in Greek.” The Andover Newton Quarterly, September 1966 Vol. 7, #1 s. 25,26; C. Houtman , in discussing translator bias stated “the [NWT] of the Jehovah's Witnesses can survive the scrutiny of criticism” Nederlands Theologisch Tijdschrift #38 1984 p.279-280; William Carey Taylor stated the NT of the NWT contains “considerable scholarship” The New Bible Pro and Con, 1955 p.75; Edgar Goodspeed, Robert M. McCoy, Steven T. Byington, Alexander Thompson, James Parkinson, and Thomas N. Winter also give favorable mention of the NWT.
  12. Novum Testamentum Graece, 27. painos, Deutsche Bibelgesellschaft 1993, s.247
  13. "Careful translators recognize that the articular construction of the noun points to an identity, a personality, whereas a singluar anarthrous predicate noun preceding the verb points to a qualilty about someone. Therefore, John's statement that the Word or Logos was "a god" or "divine" or "godlike" does not mean that he was the God with whome he was. It merely expresses a certain quality about the Word" New World Translation w/ References App. 6A, pg. 1579.
  14. Vartiotorni 1.3.1991 s. 28 "Johanneksen 1:1:ssä Uuden maailman käännös sanoo: ”Sana oli jumala.” Monissa käännöksissä tämä ilmaus kuuluu sitä vastoin: ”Sana oli Jumala”, ja sitä käytetään tukemaan kolminaisuusoppia. Ei ole siksi yllättävää, että kolminaisuusopin kannattajat eivät pidä tästä Uuden maailman käännöksen kohdasta. Mutta Johanneksen 1:1:tä ei väärennetty todistamaan sitä, ettei Jeesus ole Kaikkivaltias Jumala. Jehovan todistajat olivat monien muiden tavoin kiistäneet ison alkukirjaimen käytön sanassa ”jumala” kauan ennen alkukielen tarkkaan kääntämiseen pyrkivän Uuden maailman käännöksen ilmestymistä. Viisi saksalaista raamatunkääntäjää käyttää samoin ilmausta ”jumala” (ein Gott) tässä jakeessa. Ainakin 13 muuta on käyttänyt sellaisia ilmauksia kuin ”laadultaan jumala” tai ”laadultaan jumalallinen”. Nämä käännökset pitävät yhtä Raamatun muiden osien kanssa siinä, että ne osoittavat taivaassa olevan Jeesuksen todellakin olevan jumala jumalallisena olemisen merkityksessä. Mutta Jehova ja Jeesus eivät ole sama olento, sama Jumala. – Johannes 14:28; 20:17."
  15. Murray J. Harris: "from the point of view of grammar alone, [it] could be rendered 'the Word was a god'..." Jesus as God: The New Testament Use of Theos in Reference to Jesus 1992 p.60; C.H. Dodd: "As a word-for-word translation ['the Word was a God'] cannot be faulted..." New Testament Translation Problems II BT 28, 1977, p.101-2; Jason BeDuhn: "A lexical ("interlinear") translation of the controversial clause would read: 'And a god was the Word.' A minimal literal ("formal equivalence") translation would rearrange the word order to match proper English expression: "And the Word was a god." The preponderance of evidence, from Greek grammar, from literary context, and from cultural environment, supports this translation" Truth in Translation 2004, s. 132,
  16. C.H. Dodd: "The reason why [the Word was a god] is unacceptable is that it runs counter to the current of Johannine thought, and indeed of Christian thought as a whole." Technical Papers for The Bible Translator, Vol 28, No. 1, January 1977; Jason BeDuhn: "The NWT translation of John 1:1 is superior to that of the other eight translation we are comparing. I do not think it is the best possible translation for a modern English reader; but at least it breaks with the KJV tradition followed by all the others, and it does so in the right direction by paying attention to how Greek grammar and syntax actually work." Truth in Translation 2004, s. 133
  17. Examples include Mantey, Julius, Depth Exploration in the New Testament (NY: Vantage Press, 1980): "The apostle John, in the context of the introduction to his Gospel, is pulling all the stops out of language to portray not only the deity of Christ, but also his equality with the Father. He states that the Word was in the beginning, that He was with God, that He was God..."; Metzger, Bruce M., "Jehovah's Witnesses and Jesus Christ," Theology Today (April, 1953), s. 75: "As a matter of solid fact, however, such a rendering [the Word was a god] is a frightful mistranslation. It overlooks entirely an established rule of Greek grammar which necessitates the rendering, "…and the Word was God.""; Ankerberg, John & Weldon, John, Jehovah's Witnesses and John 1:1 (Arkistoitu – Internet Archive) (Ankerberg Theological Research Institute, 2005); Bruce, F.F. "Much is made by Arian amateur grammarians of the omission of the definite article with 'God' in the phrase 'And the Word was God.' Such an omission is common with nouns in a predicative construction...'a god' would be totally indefensible." See this page (Arkistoitu – Internet Archive) or this page (Arkistoitu – Internet Archive) for a more complete listing.
  18. "a frightful mistranslation" - Bruce M. Metzger; "monstrous" - Samuel J. Mikolaski; "intellectually dishonest" - William Barclay; "totally indefensible" - F. F. Bruce; "an abysmal ignorance..." - Paul L. Kaufman. See this page for a more complete listing.
  19. For a comparative table see
  20. "While some translators use the word “worship” in the majority of cases where pro·sky·ne′o describes persons’ actions toward Jesus, the evidence does not warrant one’s reading too much into this rendering. Rather, the circumstances that evoked the obeisance correspond very closely to those producing obeisance to the earlier prophets and kings. (Compare Mt 8:2; 9:18; 15:25; 20:20 with 1Sa 25:23, 24; 2Sa 14:4-7; 1Ki 1:16; 2Ki 4:36, 37.) The very expressions of those involved often reveal that, while they clearly recognized Jesus as God’s representative, they rendered obeisance to him, not as to God or a deity, but as "God’s Son", the foretold "Son of man", the Messiah with divine authority. On many occasions their obeisance expressed a gratitude for divine revelation or evidence of favor like that expressed in earlier times.—Mt 14:32, 33; 28:5-10, 16-18; Lu 24:50-52; Joh 9:35, 38." Insight on the Scriptures, Vol. 2, pg. 524
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.