Uskonto Venäjällä

Venäjän perinteiset uskonnot ovat kristinusko, islam, buddhalaisuus sekä juutalaisuus, jotka määritellään Venäjän vuonna 1997 säädetyssä ”historiallisen perinnön laissa”.[1] Kristinuskon ortodoksinen suunta on Venäjän selvästi suurin uskonto.[2] Venäjällä mielipidekyselyitä tekevän tutkimuskeskuksen mukaan 63 prosenttia vastaajista piti itseään Venäjän ortodokseina, 6 prosenttia muslimeina ja alle yksi prosentti piti itseään buddhalaisena, katolisena, protestanttina tai juutalaisena. 12 prosenttia ihmisistä sanoi uskovansa jumalaan olematta minkään uskonnon harjoittaja, ja 16 prosenttia piti itseään ei-uskovana.[3]

Neuvostoaikana tuhottu ja 1990-luvulla uudelleenrakennettu Kristus Vapahtajan katedraali.

Eri lähteiden ilmoittamat arviot ei-uskonnollisten ihmisten määrästä Venäjällä vaihtelevat suuresti. Lähteestä riippuen ei-uskonnolisten määrä Venäjällä on 16–48 prosenttia väestöstä.[4] Ei-uskonnollisten ihmisten määrän arviointi on hankalaa, sillä etniset venäläiset identifioivat itsensä ortodokseiksi silloinkin, kun he eivät varsinaisesti harjoita uskontoaan tai edes usko sen oppeihin. Sama koskee myös muita uskontoja, jotka ovat leimautuneet osaksi eri kansanryhmien identiteettiä.[5][6] Uskontokuntiin kuuluminen jakautuu pääasiassa etnisten jakolinjojen mukaan. Slaavit ovat yleensä ortodokseja, turkinkieliset muslimeita, joskin maassa on myös turkkilaisia väestöryhmiä, jotka eivät edusta islamia.[7]

Venäjän ortodoksinen kirkko on luonteeltaan puolivaltiollinen.[8] Ortodoksikristillisyys omaksuttiin Venäjällä alun perin 900-luvulla.[9] Ortodoksisen kirkon sisällä toimineista liikkeistä historiallisesti merkittävin on ollut vanhauskoisuus, jota vielä 1900-luvun alussa kannatti jopa 10 % väestöstä. Nykyään vanhauskoisten kannatus on laskenut tuntuvasti matalammaksi. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen vapaat suunnat kuten herätyskristillinen liikehdintä, ovat lisänneet kannatustaan.[8] 95 prosenttia rekisteröidyistä seurakunnista kuuluu varsinaisen Venäjän ortodoksisen kirkon alaisuuteen, mutta sen lisäksi on myös pienempiä ortodoksisia kirkkoja.[10] Suurin osa ortodoksiuskoa tunnustavista ei käy säännöllisesti kirkossa. Kuitenkin kirkko on kunnioitettu sekä uskonnollisten että ei-uskonnollisten keskuudessa, sillä se nähdään Venäjän kulttuuriperinnön symbolina.[9] Yhdysvaltain sisäministeriön vuoden 2007 uskonnon vapautta käsittelevän raportin mukaan 100 miljoonaa venäläistä pitää itseään ortodoksikristittyinä.[11] Pienempiin kristillisiin suuntauksiin Venäjällä kuuluvat katoliset, Armenian apostolinen kirkko sekä muutamat protestanttiset suuntaukset.

Siinä missä ortodoksisuus on Venäjän slaavilaisia kansanosia etnisesti määrittelevä uskonto, sunnilainen islam on vastaavalla tavalla useimpien turkkilaisia kieliä puhuvien kansojen perinteinen uskonto. Muslimiväestö keskittyy pääosin tietyille Venäjän eteläisille alueille, kuten Kaukasukselle ja Tatarstaniin. Venäjällä on arvioitu asuvan 15–20 miljoonaa muslimia, mikäli kaikkien ”muslimikansojen” jäsenet lasketaan muslimeiksi.[12][13] Toisaalta kyselytutkimusten mukaan islaminuskoisia olisi vain 7–9 miljoonaa.[14] 3–4 miljoonaa muslimia on tullut Venäjälle muista entisistä neuvostotasavalloista.[15] Useimmat muslimit elävät Volgan ja Uralin alueella sekä Pohjois-Kaukasuksella, Moskovassa, Pietarissa ja Länsi-Siperiassa.[16] Buddhalaisuutta on perinteisesti esiintynyt Burjatiassa, Tuvassa ja Kalmukiassa.[17] Jotkut Siperian ja kaukoidän alkuperäisasukkaat, esimerkiksi Sahassa ja Tšukotkassa, harjoittavat luonnonuskontoja valtauskontojen lisäksi.

Venäjän korkein oikeus on julistanut Jehovan todistajain hallintokeskuksen ääriliikkeeksi 20. huhtikuuta 2017. Päätös merkitsee YLEn mukaan sitä, että sen toiminta katsotaan kielletyksi ja varat takavarikoidaan.[18][19] Jehovan todistajia on Venäjällä arviolta 165 000[20].

Uskonto Prosenttia väestöstä
Ortodoksisuus 63–70[21][22]
Ei uskontoa 16–30 (riippuen määritelmästä)[22]
Islam 6[22]
Muut kristilliset 1–3[23][22]
Muut uskonnot 1[22]

Katso myös

Lähteet

  1. Eastern Europe, Russia and Central Asia books.google.com.
  2. Religion In Russia Embassy of the Russian Federation. Arkistoitu 8.2.2001.
  3. Опубликована подробная сравнительная статистика религиозности в России и Польше 6.6.2007. religare.ru.
  4. Zuckerman, Phil (2005). Atheism: Contemporary Rates and Patterns, chapter in The Cambridge Companion to Atheism, ed. by Michael Martin. Cambridge University Press.
  5. Russia::Religion. Encyclopædia Britannica Online (2007).
  6. Russia: International Religious Freedom Report 2006. US Department of State. Viitattu 8.4.2008
  7. Russia::Religion 2007. Encyclopædia Britannica Online.
  8. Russia: International Religious Freedom Report 2006. US Department of State.
  9. Russia encarta.msn.com. Arkistoitu 9.1.2008.
  10. Сведения о религиозных организациях, зарегистрированных в Российской Федерации По данным Федеральной регистрационной службы religare.ru. December 2006.
  11. Russia state.gov.
  12. Fact Box: Muslims In Russia Radio Free Europe. Arkistoitu 4.3.2008.
  13. The rise of Russian Muslims worries Orthodox Church timesonline.co.uk.
  14. 20Mln Muslims in Russia and mass conversion of ethnic Russians are myths — expert Interfax. Viitattu 1.4.2008.
  15. Russia's Islamic rebirth adds tension Financial Times. Arkistoitu 21.11.2007. Viitattu 27.12.2007.
  16. Russia has a Muslim dilemma Page A - 17. 19.11.2006. San Francisco Chronicle.
  17. Prayers for Ivolginsky CNN.
  18. Satu Helin: Venäjä julisti Jehovan todistajat äärijärjestöksi YLE Uutiset. 20.4.2017. Viitattu 20.4.2017.
  19. Petri Burtsov: Venäjä aikoo julistaa Jehovan todistajat äärijärjestöksi YLE Uutiset. 16.3.2017. Viitattu 21.4.2017.
  20. Эксперт при Минюсте допустил полный запрет "Свидетелей Иеговы" в России RIA Novosti. 23.3.2017. Viitattu 21.4.2017.
  21. http://www.state.gov/g/drl/rls/irf/2007/90196.htm
  22. Опубликована подробная сравнительная статистика религиозности в России и Польше 6.6.2007. Religare.ru. (venäjäksi)
  23. Russia: International Religious Freedom Report 2006. US Department of State.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.