Uskonto Saksassa

Saksan merkittävimmät uskonnolliset yhteisöt ovat katolinen kirkko sekä protestanttinen Saksan evankelinen kirkko.[1] Saksassa toimii myös useita muita uskonnollisia yhteisöjä, ja esimerkiksi islamin kannatus on ollut kasvussa. Uskonnottomuus on yleistä erityisesti entisen Itä-Saksan alueella.

Saksan väestön uskonnollinen identifioituminen vuoden 2011 väestönlaskun mukaan. Tulos ei kerro kirkkojen jäsenmääriä, vaan ihmisten oman identiteetin. Sininen tarkoittaa protestantteja, vihreä katolisia ja punainen uskonnottomia. Vaaleampi sävy tarkoittaa yli 50 % enemmistöä, tummempi yli 75 % enemmistöä.

1950-luvulla nykyisen Saksan alueella protestantteja oli 59 % väestöstä, katolilaisia oli 37 prosenttia ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli alle 4 %. Vuonna 1949 perustetussa ja 1990 Länsi-Saksan kanssa jälleen yhdistyneessä Itä-Saksassa tuettiin valtioateismia. Tämä johti ajan kuluessa aiemmin protestanttisen alueen muuttumiseen enemmistöltään uskonnottomaksi. Edelleen on nähtävissä uskonnottomien suurempi osuus väestöstä Itä-Saksassa verrattuna Länsi-Saksaan.[2]

Vuonna 2010 katolisia, protestantteja ja uskonnottomia oli kutakin noin 30 % väestöstä. 60 vuoden aikana protestanttien suhteellinen osuus oli siis puolittunut ja katolisten määrä vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä, samalla kun uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien määrä oli noussut huomattavasti.[2]

Vuoden 2019 alussa Pew Research Center teki selvityksen, jossa tiedusteltiin täysi-ikäisten saksalaisten uskonnollista vakaumusta. Tämä ei välttämättä pidä yhtä sen kanssa, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan henkilö kuuluu. 33% vastaajista kertoi saaneensa protestanttisen kasvatuksen ja vakaumukseltaan protestantteja oli 28 %. Katolisen kasvatuksen saaneita oli 45 % ja katolilaisia 43 %.[2]