Usambara

Usambara on vuorialue Tansanian koillisosassa, Tangan alueella. Se koostuu kahdesta vuoriryhmästä, Itä- ja Länsi-Usambarasta. Tyypillinen korkeus on 1000–2200 metriä merenpinnasta.[1] Osia erottaa Lwengerajoen laakso. Itäosa on pienempi ja sateisempi.[2]

Maisema Mombosta

Usambara on osa kaarimaista kalliomuodostumaa, joka ulottuu Kenian puolelta Taitasta Morogoroon. Muodostuma on arvioitu 100–600 miljoonaa vuotta vanhaksi.[1]

Usambaran alueella on ollut asutusta ainakin 1,5 miljoonan vuoden ajan. Huhtikuussa 2009 alueelta löytyi kivettyneitä ihmisten jalanjälkiä.[3] Nykyisten asukkaiden esi-isät tulivat alueelle satoja vuosia sitten. 1700-luvun puolessavälissä alueella kukoisti Sambaan kuningaskunta. Kun alue oli Saksan Itä-Afrikkaa, saksalaiset perustivat Lusothon ja suosivat sitä lomakohteenaan.[1] He suunnittelivat alueelle ennen kaikkea kahvin viljelyä. Sademetsän rehevyys sai ihmiset uskomaan, että maa on hedelmällistä, vaikka siinä itse asiassa on varsin vähän ravinteita. Metsän hakkaamisen jälkeen kahvi menestyi nuorilla plantaaseilla vain muutamia vuosia.[4] Saksalaiset aloittivat 1900-luvun alussa rautatien rakentamisen alueelle, aikomuksenaan rakentaa rata Tangan satamasta Victoriajärvelle, mutta jättivät sen kesken ensimmäisen maailmansodan puhjetessa. Britit jatkoivat rataa Arushaan asti.

Jalostettu paavalinkukka

Alueella elää monia kotoperäisiä kasvi- ja eläinlajeja, varsinkin matelijoita, sammakkoeläimiä ja nilviäisiä. Metsissä on kuusitoista puulajia, joita ei kasva missään muualla kuin Itä-Usambarassa, ja noin 500 lajia on kotoperäisiä laajemmalla Itä-Afrikan vuoristokaarella. Huonekasvina tunnetun paavalinkukan eli saintpaulian kantamuoto on löydetty tältä alueelta, ja viimeiset suvun villit lajit elävät Usambarassa.[5]

Alueella on suhteellisen paljon asutusta, ja suojellut alueet muodostavat tilkkutäkin viljeltyjen palstojen kanssa. Luonnonsuojelun uhkina ovat metsäpalojen leviäminen viljelysalueilta, hakkuut, kullankaivu ja tulokaslajien leviäminen.[6][7]