Urumin kieli

Urumin kieli (urumiksi urum dili tai urum tili) on Ukrainan kaakkoisosassa Asovanmeren pohjoispuolella asuvien urumien puhuma turkkilainen kieli.[1]

Urumin kieltä puhutaan Donetskin alueen Peršotravnevojen, Starobeševon, Telmanovon ja Velikaja Novoselkan piireissä, Zaporožjen alueen Kuibyševon piirissä sekä Mariupolin kaupungissa. Pieniä ryhmiä asuu Venäjällä Krasnodarin aluepiirin Gelendžikin piirissä sekä Georgian Trialetissa. Vuonna 1980 urumeja arvioitiin olevan yli 60 000 henkeä.[2]

Uskonnoltaan ortodoksiset urumit ja kreikan kieltä puhuvat rumeit muodostavat etnisen yhteisön, josta on käytetty nimitystä Mariupolin kreikkalaiset. Ryhmien nimet perustuvat Itä-Rooman valtakunnan asukkaista käytettyyn turkkilaiseen nimitykseen rumi (vertaa Rumelia).[2][3] Mariupolin kreikkalaisten esi-isiä ovat Krimille mahdollisesti Trapezuntin keisarikunnasta muuttaneet kreikkalaiset. Krimillä osa kansasta omaksui krimintataarin kielen. Vuonna 1779 heidät siirrettiin Krimiltä nykyiselle asuinalueelleen.[4]

Urumi kuuluu turkkilaisten kielten oguusilaisen ryhmän oguusilais-seldžukkilaiseen alaryhmään. Se pohjautuu koillis-Anatolian turkkilaismurteisiin. Kieli jakautuu kolmeen tai neljään päämurteeseen, jotka poikkeavat toisistaan oguusilais- ja kiptšakkilaispiirteiden määrän suhteen.[5]

Kieli toimii yhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. Kieli lasketaan uhanalaiseksi, koska varsinkin lapset osaavat sitä heikosti. Lisäksi urumit ovat alkaneet käyttämään enemmän alueen dominoivia kieliä.[6]. Urumia kirjoitetaan sekä kyrillisillä että kreikkalaisilla kirjaimistoilla.[7] Kreikkalaisella kirjaimistolla laaditut kielenmuistomerkit ovat yhä tutkimatta. 1930-luvulla laadittiin latinalaiseen aakkostoon perustunut kirjakieli, joka jäi pian pois käytöstä.[5][3]