Pieni karhu

Pieni karhu (latinaksi Ursa Minor (UMi), genetiivi Ursae Minoris) on yksi 88:sta nykyisin määritellystä tähdistöstä. Se sijaitsee taivaan pohjoisnavan ympäristössä. Tähdistössä olevaa pienehköä seitsemän tähden muodostamaa tähtikuviota kutsutaan Pieneksi Otavaksi tai Pikku-Otavaksi, koska se muistuttaa Ison karhun tähdistössä olevaa Otavaa[1].

Pieni karhu
Latinankielinen nimi	Ursa Minor
Lyhenne	UMi
Genetiivi	Ursae Minoris
Symbologia	Pieni karhu
Rektaskensio	15h
Deklinaatio	+75°
Ala taivaasta	255 neliöastetta
Tähtien määrä (magnitudi < 3)	2
Kirkkain tähti	Pohjantähti (2,02 mag.)
Meteoriparvet	Ursidit
Naapuri- tähdistöt	Lohikäärme Kirahvi Kefeus
Näkyy leveysasteiden +90° ja −10° välillä Näkyy Suomessa parhaiten joulukuussa
Infobox OK

Pienen Karhun kirkkain tähti on pohjoinen napatähti Pohjantähti (Polaris, α Ursae minoris). Tähdistön naapureita ovat Lohikäärme, Kefeus sekä Kirahvi.

Pohjantähti (α UMi, kirkkaus +2,02^m), on keltainen superjättiläinen ja kefeidityyppinen muuttuva tähti, jonka värähtely on lähes päättymässä. Se on myös sekä spektroskooppinen että optinen kaksoistähti, jonka seuralainen – 8,8 magnitudin kääpiötähti – on 18 kaarisekunnin päässä. Pohjantähti on vajaan asteen päässä taivaannavasta, mutta sitä voidaan usein käyttää taivaannapana riittävällä tarkkuudella.

Kochab (beta (β) UMi) on punertava jättiläistähti, jonka kirkkaus on +2,2 magnitudia. Se oli pohjoisena napatähtenä 1100-luvulla eaa. Maan prekession takia taivaannapa ei pysy paikallaan tähtiin nähden, vaan se liikkuu hyvin hitaasti ympyrärataa.

Lambda (λ) UMi on yksi peruspisteistä tähtien suuruusluokkien määräämisessä. Sen kirkkaudeksi on sovittu +6,55^m.

Pi (π) UMi on kaksoistähti, jonka komponenttien kirkkaudet ovat +6,1^m ja +7,0^m. V UMi on puolisäännöllinen muuttuja, jonka kirkkaus vaihtelee 7,4^m–8,8^m noin 72 vuorokauden jaksolla. W UMi on Algol-tyypin pimennysmuuttuja, joka himmenee kirkkaudesta +8.5^m arvoon +9,6^m aina 1,7 vuorokauden välein, kun toinen kiertävä tähti pimentää päätähden.