Urpo Rastimo

Urpo Rastimo (s. 25. toukokuuta 1930 Mynämäki) on suomalainen varatuomari, jonka lähes 40 vuoden mittainen työura näkyy Turun kaupunkikuvassa niin kirkkoina ja hautausmaina kuin asuinrakennuksina.

Urpo Rastimo

Rastimo kävi Mynämäen kansakoulun 1937–1941 ja Mynämäen yhteiskoulun 1941–1946. Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1949 Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiosta ja ryhtyi opiskelemaan Helsingin yliopistossa, josta valmistui lainopin kandidaatiksi keväällä 1954. Hän aloitti työuransa seuraavana kesänä Vehmaan tuomiokunnan notaarina, sitten vt. tuomarina. Sotilasarvoltaan Rastimo on yliluutnantti.[1][2]

Rastimo valittiin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän lakimieheksi 1.5.1956 alkaen ja yhtymän hallintojohtajaksi vuoden 1974 alusta. Siirtyessään tästä virasta eläkkeelle toukokuun 1993 lopussa hän oli tullut toimineeksi seurakuntayhtymän palveluksessa 37 vuotta.[2]

Lakimies Rastimon ensimmäisiä tehtäviä oli Kaarinan hautausmaan laajennus, ja sitten vastaavat toimenpiteet Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kaikilla yhdeksällä hautausmaalla. Näillä toimilla varmistettiin hautapaikkojen riittävyys kaikille turkulaisille. Turun hautausmaan laajennukseen[3] liittyen hänen toimestaan toteutettiin Pyhän Ristin kappelin ja krematorion rakentaminen sekä arkkitehti Erik Bryggmanin suunnitteleman Ylösnousemuskappelin peruskorjaus.

Rastimo oli valtioneuvoston vuonna 1971 asettaman Turun tuomiokirkon korjaustöiden neuvottelukunnan jäsen ja sihteeri. Hän toimi Suomen kansallispyhäkön peruskorjaustöiden valmistumiseen eli vuoteen 1982 asti rakennustoimikunnan puheenjohtajana. Rastimo vastasi kymmenvuotisen projektin johtamisesta sen kaikissa vaiheissa[4]

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkkojen ja seurakuntakeskusten rakennustoimikuntien puheenjohtajana hän toimi vuosina 1973–1987 ja vastasi näin kaikesta yhtymän rakennuttamisesta.

Rastimon johdolla peruskorjattiin keskiaikaiset Maarian kirkko ja Pyhän Katariinan kirkko sekä Mikaelinkirkko vuodelta 1905 ja Martinkirkko vuodelta 1933. Samoin hänen johdollaan rakennettiin uudet Pallivahan, Hirvensalon, Kaarinan ja Varissuon kirkot sekä Henrikinkirkko Turun Luolavuoreen[5].

Turun Varissuon kaupunginosaa ryhdyttiin Rastimon johdolla suunnittelemaan ja rakentamaan 1960-luvulla. Seurakunnat ja kaupunki vaihtoivat keskenään laajoja maa-alueita. Rastimo vaikutti ratkaisevasti siihen, että Pernon alue päätyi vuonna 1967 Turun kaupungin omistukseen ja kehittyi telakka-alueeksi.[6][7] Paikalla sijaitsee nykyään Meyerin telakka.

Varissuon asemakaava valmistui 1975. Seurakuntayhtymä lähti 1960-luvulla rakentamaan vanhustenasuntoja ensimmäisenä Turussa ja ensimmäisenä seurakuntana Suomessa. Rastimon jäädessä eläkkeelle 1993 asuntoja oli yhteensä 475, suurin osa niistä Varissuolla. Varissuon projektin päättäjäisjuhlaa vietettiin 27.9.1984.[8],[9]

Rastimo toimi Varissuon Huolto Oy:n hallituksen puheenjohtajana 1975–1995 ja Varissuon liikekeskus Oy:n hallituksen puheenjohtajana 1980–1993 sekä asuntorakennuttaja Sato-Taso Oy:n hallituksen puheenjohtajana 1976–1990. Sato-Taso Oy toimi koko Varissuon alueen rakennuttajana. Tänä aikana yhtiö nousi yhdeksi maan suurimmista rakennuttajaorganisaatioista.

Kun Turun kristillisen opiston tilat Sirkkalankadulla osoittautuivat 1960-luvulla riittämättömiksi, opiston johtokunnassa toiminut Rastimo hankki opistolle tonttialueen Linnasmäen kupeesta Turun Räntämäestä. Ensimmäiset rakennukset valmistuivat 1973. Opiston laajennusosa rakentui 1990-luvun alussa. Samoihin aikoihin perustettiin opiston taloutta liiketoiminnallaan tukeva tytäryhtiö Linnasmäki Oy, jonka hallituksen puheenjohtajana Rastimo toimi 1984–1991.[7][10]

Uusissa tiloissa alkoi kokoontua Suomen ev.lut. kirkon päättävä elin kirkolliskokous. Rastimo oli kirkolliskokouksen ja sen talousvaliokunnan jäsen 1974–1977.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän perustaman Diakoniasäätiön asiamiehenä Rastimo toimi 1986–1990. Tänä aikana säätiölle rakennutettiin Esikko- ja Vuokko-nimiset palvelutalot.[11]

Rastimo on toiminut myös Suomen hautausmaa- ja krematorioliiton puheenjohtajana sekä Kirkon taloudellisen neuvottelukunnan jäsenenä.[12]

Urpo Rastimon puoliso vuodesta 1956 on ekonomi Riitta Rastimo, o.s. Sandell. Heidän lapsensa ovat erikoislääkäri Eeva Rastimo-Lehto ja EU:n tuomioistuimen tuomarina toimiva Tuula Pynnä.