Urheiluvuosi 2010
Urheiluvuosi 2010 käsittelee vuoden 2010 merkittäviä uutisia ja tapahtumia urheilussa.
| Urheiluvuodet |
|---|
| 2000 • 2001 • 2002 • 2003 • 2004 • 2005 • 2006 • 2007 • 2008 • 2009 – 2010 – 2011 • 2012 • 2013 • 2014 • 2015 • 2016 • 2017 • 2018 • 2019 • 2020 |
| Vuodet |
| 2007 • 2008 • 2009 – 2010 – 2011 • 2012 • 2013 |
Yleiskilpailut
- Talviolympialaiset 12.–28.2. Vancouverissa, Kanadassa. Kisoihin osallistui 2 535 urheilijaa 82 maasta. Kanada oli kisojen menestynein maa 14 kultamitalillaan mutta eniten mitaleja saivat Saksa (10+13+7=30) ja Yhdysvallat (9+15+13=37).[1]
- Talviparalympialaiset 12.–21.3. Vancouverissa, Kanadassa. Kisoihin osallistui 506 urheilijaa 44 maasta. Kisaohjelmaan kuuluivat maastohiihto, ampumahiihto, alppihiihto, kelkkajääkiekko ja pyörätuolicurling.[2]
Alppihiihto
- Vancouverin olympialaisissa sekä miehet että naiset kilpailivat viidessä eri alppihiihtolajissa. Saksalaiset voittivat kolme kultamitalia, joista Maria Riesch voitti kaksi. Norjalainen Aksel Lund Svindal ja yhdysvaltalainen Bode Miller saivat yhden mitalin kutakin väriä.[3].
- Maailmancupin 2009–2010 kokonaiskilpailun voittajat olivat Sveitsin Carlo Janka ja Yhdysvaltain Lindsey Vonn.[4].
Amerikkalainen jalkapallo
- 44. Super Bowl 7.2. Miamissa. New Orleans Saints voitti Indianapolis Coltsin 31–17. Ottelun arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin New Orleansin Drew Brees.[5]
Ampumahiihto
- Vancouverin olympialaisissa sekä miehet että naiset kilpailivat viidessä lajissa. Norjalaiset voittivat kolme kultamitalia. Saksan Magdalena Neuner voitti kaksi henkilökohtaista kultamitalia ja Norjan Emil Hegle Svendsen kaksi kultaa, joista toisen viestistä.[6]
- Sekaviestin maailmanmestaruuden 28.3. Hanty-Mansijskissa, Venäjällä voitti Saksa.[7]
- Maailmancupin 2009–2010 kokonaiskilpailun voittajat olivat Norjan Emil Hegle Svendsen ja Saksan Magdalena Neuner.[8].
Autourheilu
- Rallin maailmanmestaruuden voitti seitsemännen kerran urallaan ranskalainen Citroën-kuljettaja Sébastien Loeb. Fordilla ajanut suomalainen Jari-Matti Latvala hävisi hänelle 105 pisteen ja norjalainen Citroën-kuljettaja Petter Solberg 107 pisteen erolla. Loeb nosti MM-osakilpailuvoittojensa määrän 62:een. Valmistajien mestaruuden voitti Citroën.[9]
- Formula 1:n maailmanmestaruuden voitti Red Bullilla ajanut saksalainen Sebastian Vettel neljän pisteen erolla espanjalaiseen Ferrari-kuljettajaan Fernando Alonsoon ja 14 pisteen erolla tallitoveriinsa, australialaiseen Mark Webberiin, josta McLarenilla ajanut britti Lewis Hamilton jäi kaksi pistettä. Vettelista tuli kaikkien aikojen nuorin maailmanmestari 23 vuoden ja 135 päivän ikäisenä. Tallimestaruuden voitti Red Bull.[9]
Baseball
- MLB:n mestaruuden voitti San Francisco Giants, joka oli 27.10.–1.11. pelatussa World Seriesissä Texas Rangersia parempi otteluvoitoin 4–1.[10]
Freestylehiihto
- Vancouverin olympialaisissa kumparelaskun kultamitalit voittivat kanadalainen Alexandre Bilodeau ja yhdysvaltalainen Hannah Kearney, hyppyjen kultamitalit valkovenäläinen Aljaksei Hryšyn ja australialainen Lydia Lassila sekä skicrossin kultamitalit sveitsiläinen Michael Schmid ja kanadalainen Ashleigh McIvor.[11]
- Freestylehiihdon maailmancupin kokonaiskilpailun voittivat valkovenäläinen Anton Kušnir ja kiinalainen Li Nina.[12].
Golf
- Masters-turnaus 8.–11.4. Augustassa. Yhdysvaltain Phil Mickelson voitti kolmen lyönnin erolla englantilaiseen Lee Westwoodiin. Mestaruus oli Mickelsonille uran kolmas.[13]
- Yhdysvaltain avoin turnaus 17.–20.6. Pebble Beachissa, Kaliforniassa. Pohjois-Irlannin Graeme McDowell voitti yhden lyönnin erolla ranskalaiseen Grégory Havretiin. McDowell oli turnauksen ensimmäinen eurooppalaisvoittaja 40 vuoteen.[14]
- Britannian avoin turnaus 15.–18.7. St. Andrews'ssa, Skotlannissa. Etelä-Afrikan Louis Oosthuizen voitti seitsemän lyönnin erolla Englannin Lee Westwoodiin.[15]
- PGA Championship 12.–15.8. Havenissa, Wisconsinissa. Saksalainen Martin Kaymer voitti uusinnassa yhdysvaltalaisen Bubba Watsonin.[16]
Jalkapallo
- Miesten maailmanmestaruuskilpailut 11.6.–11.7. Etelä-Afrikassa. Lopputurnaukseen osallistui 32 joukkuetta. Johannesburgissa pelatussa loppuottelussa Espanja voitti Alankomaat 1–0 Andrés Iniestan tekemällä jatkoaikamaalilla. Pronssiottelussa Saksa voitti Uruguayn 3–2. Kisojen parhaana pelaajana palkittiin Uruguayn Diego Forlán ja hänen lisäkseen Saksan Thomas Müller, Espanjan David Villa ja Alankomaiden Wesley Sneijder tekivät kisoissa viisi maalia.[17]
- Eurooppa-liigan loppuottelu 12.5. Hampurissa, Saksassa. Espanjalaisseura Atlético Madrid voitti englantilaisen Fulhamin jatkoajalla 2–1. Madridin molemmat maalit teki Diego Forlán.[18]
- Mestarien liigan loppuottelu 22.5. Madridissa, Espanjassa. Italialainen Inter voitti saksalaisen Bayern Münchenin 2–0. Molemmat maalit teki argentiinalainen Diego Milito.[19]
Jääkiekko
- Vancouverin talviolympialaisissa miesten turnaukseen osallistui 12 maata. Loppuottelussa Kanada voitti Yhdysvallat jatkoajalla 3–2 ja pronssiottelussa Suomi voitti Slovakian 5–3. Turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin Yhdysvaltain maalivahti Ryan Miller. Naisten turnauksessa oli mukana kahdeksan joukkuetta. Loppuottelussa Kanada voitti Yhdysvallat 2–0 ja pronssiottelussa Suomi voitti Ruotsin jatkoajalla 3–2. Arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin Kanadan Meghan Agosta.[20]
- Miesten maailmanmestaruuskilpailut 7.–23.5. Saksassa. Kisoihin osallistui 16 maata. Loppuottelussa Tšekki voitti Venäjän 2–1 ja pronssiottelussa Ruotsi voitti Saksan 3–1. Turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin Saksan maalivahti Dennis Endras.[21]
- NHL:n loppuotteluissa Chicago Blackhawks voitti Philadelphia Flyersin otteluvoitoin 4–2.[22] Chicago oli edellisen kerran voittanut Stanley Cupin vuonna 1961.[23]
Koripallo
- Miesten maailmanmestaruuskilpailut 28.8.–12.9. Turkissa. Maailmanmestaruuden voitti Yhdysvallat, joka voitti loppuottelussa Turkin 81–64. Pronssia sai Liettua. Turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin Yhdysvaltain Kevin Durant.[24]
- Naisten maailmanmestaruuskilpailut 23.9.–3.10. Tšekissä. Maailmanmestaruuden voitti Yhdysvallat, joka voitti loppuottelussa Tšekin 89–69. Pronssille sijoittui Espanja. Turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin Tšekin Hana Horáková.[25]
- Los Angeles Lakers voitti NBA:n loppuotteluissa Boston Celticsin otteluvoitoin 4–3. Viimeinen, 17.6. pelattu ottelu päättyi lukemiin 83–79. Valmentaja Phil Jacksonille mestaruus oli yhdestoista. Runkosarjan arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin Cleveland Cavaliersin LeBron James ja loppuotteluiden arvokkaimmaksi pelaajaksi Lakersin Kobe Bryant.[26]
Käsipallo
- Miesten Euroopan-mestaruuskilpailut 19.–31.1. Itävallassa. Loppuottelussa hallitseva olympiavoittaja ja maailmanmestari Ranska voitti Kroatian 25–21. Pronssille sijoittui Islanti.[27]
- Naisten Euroopan-mestaruuskilpailut 7.–19.12. Tanskassa ja Norjassa. Loppuottelussa Norja voitti Ruotsin 25–20. Pronssille sijoittui Romania. Mestaruus oli Norjalle neljäs peräkkäinen[28]
Lentopallo
- Miesten maailmanmestaruuskilpailut 23.9.–10.10. Italiassa. Kisoihin osallistui 24 joukkuetta. Maailmanmestaruuden voitti Brasilia, hopealle sijoittui Kuuba ja pronssia sai Serbia.[29]
- Naisten maailmanmestaruuskilpailut 28.10.–3.11. Japanissa. Mukana oli 24 joukkuetta. Maailmanmestaruuden voitti Venäjä, hopealle sijoittui Brasilia ja pronssia sai Japani.[30]
Lumilautailu
- Vancouverin olympialaisissa lumikourun kultamitalit voittivat yhdysvaltalainen Shaun White ja australialainen Torah Bright, parisuurpujottelun kultamitalit kanadalainen Jasey-Jay Anderson ja alankomaalainen Nicolien Sauerbreij sekä lumilautacrossin kultamitalit yhdysvaltalainen Seth Wescott ja kanadalainen Maëlle Ricker.[31]
- Lumilautailun maailmancupin kokonaiskilpailun voittivat itävaltalainen Benjamin Karl ja kanadalainen Maëlle Ricker.[32].
Moottoripyöräily
- RR-ajon maailmanmestaruuden voittivat espanjalaiset Marc Márquez (125 ksm), Toni Elías (Moto2) ja Jorge Lorenzo (MotoGP). Márquezista tuli 17-vuotiaana toiseksi nuorimpana RR-ajon maailmanmestaruuden voittanut ajaja. Yhdeksänkertainen maailmanmestari Valentino Rossi kaatui pahasti 5.6. Mugellon osakilpailun harjoituksissa ja joutui yli kuukauden sairauslomalle.[33][34]
- Motocrossin maailmanmestareiksi ajoivat Italian Antonio Cairoli (MX1), Ranskan Marvin Musquin (MX2) ja Espanjan Carlos Campano (MX3).[35]
- Trialin maailmanmestaruuden voitti neljännen peräkkäisen kerran Espanjan Toni Bou.[36]
- Enduron maailmanmestarit olivat Ranskan Antoine Meo (Enduro 1), Suomen Mika Ahola (Enduro 2) ja Ison-Britannian David Knight (Enduro 3).[37]
- Speedwayn maailmanmestaruuden voitti puolalainen Tomasz Gollob, jääspeedwayn maailmanmestaruuden venäläinen Nikolai Krasnikov ja maaradan maailmanmestaruuden suomalainen Joonas Kylmäkorpi.[38]
Pikaluistelu
- Vancouverin olympialaisissa sekä miehet että naiset kilpailivat kuudessa eri lajissa. Tšekin Martina Sáblíková voitti kultaa 3 000 ja 5 000 metrillä. Alankomaiden ja Etelä-Korean luistelijat voittivat kolme kultamitalia.[39]
- Sprinttimaailmanmestaruuskilpailut 16.–17.1. Obihirossa, Japanissa. Miesten maailmanmestaruuden voitti Etelä-Korean Lee Kyou-hyuk ja naisten saman maan Lee Sang-hwa.[40]
- Yleisluistelun maailmanmestaruuskilpailut 19.–21.3. Heerenveenissa, Alankomaissa. Miesten maailmanmestaruuden voitti Alankomaiden Sven Kramer ja naisten Tšekin Martina Sáblíková.[41]
- Yleisluistelun Euroopan-mestaruuskilpailut 9.–10.1. Hamarissa, Norjassa. Miesten mestaruuden voitti Sven Kramer neljännen peräkkäisen kerran ja naisten Martina Sáblíková.[42]
Pohjoismaiset hiihtolajit
- Vancouverin olympialaisissa sekä miehet että naiset kilpailivat kuudessa eri maastohiihtolajissa. Mäkihyppyyn ja yhdistettyyn kuului kaksi henkilökohtaista kilpailua ja joukkuekilpailu. Norjalaiset voittivat kaikkiaan viisi kultamitalia. Maastohiihdossa Norjan Marit Bjørgen voitti kolme kultamitalia, ja kahteen kultaan ylsivät Norjan Petter Northug ja Ruotsin Marcus Hellner. Mäkihypyssä Sveitsin Simon Ammann voitti molemmat henkilökohtaiset kilpailut, kuten hän teki kahdeksan vuotta aikaisemminkin.[43]
- Lentomäen maailmanmestaruuskilpailut 18.–21.3. Planicassa, Sloveniassa. Henkilökohtaisessa kilpailussa Sveitsin Simon Ammann voitti kultaa ja muut mitalistit olivat Itävallan Gregor Schlierenzauer ja Norjan Anders Jacobsen. Joukkuekilpailun mitalimaat olivat Itävalta, Norja ja Suomi.[44]
- Maastohiihdon maailmancupin 2009–2010 kokonaiskilpailun voittivat Norjan Petter Northug ja Puolan Justyna Kowalczyk.[45]
- Mäkihypyn maailmancupin 2009–2010 kokonaiskilpailun voitti Sveitsin Simon Ammann.[46]
- Yhdistetyn maailmancupin 2009–2010 kokonaiskilpailun voitti Ranskan Jason Lamy Chappuis.[47]
- Keski-Euroopan mäkiviikko 29.12.2009–6.1.2010 Saksassa ja Itävallassa. Kokonaiskilpailun voitti Itävallan Andreas Kofler 13,3 pisteen erolla Suomen Janne Ahoseen ja 15,6 pisteen erolla maanmieheensä Wolfgang Loitzliin.[48]
- Tour de Ski 1.–10.1. Saksassa, Tšekissä ja Italiassa. Kokonaiskilpailun voittajiksi hiihtivät Tšekin Lukáš Bauer ja Puolan Justyna Kowalczyk.[49]
Pyöräily
- Italian ympäriajo 8.–30.5. Kilpailu alkoi Alankomaiden Amsterdamista. Kilpailun voitti Italian Ivan Basso 1.51 minuutin erolla espanjalaiseen David Arroyoon ja 2.37 minuutin erolla maanmieheensä Vincenzo Nibaliin.[50]
- Ranskan ympäriajo 3.–25.7. Kilpailu alkoi Alankomaiden Rotterdamista. Kilpailun voitti alun perin Espanjan Alberto Contador mutta hän jäi sittemmin kiinni dopingin käytöstä ja vuonna 2012 hän menetti voittonsa. Kilpailun voittajaksi nousi Contadorille alun perin 39 sekuntia hävinnyt Luxemburgin Andy Schleck ja toiseksi Venäjän Denis Menšov, joka hävisi Schleckille 1.22 minuuttia.[51][52]
- Espanjan ympäriajo 28.8.–19.9. Kilpailun voitti Italian Vincenzo Nibali 41 sekunnin erolla isäntämaan Ezequiel Mosqueraan ja 3.02 minuutin erolla Slovakian Peter Velitsiin. Mosquera menetti myöhemmin kakkossijansa jäätyään kiinni dopingin käytöstä.[53][54]
Salibandy
Taitoluistelu
- Vancouverin olympialaisissa kilpailtiin neljässä eri lajissa. Yhdysvaltain Evan Lysacek voitti miesten ja Etelä-Korean Kim Yu-na naisten kilpailun. Pariluistelussa kultaa voittivat Kiinan Shen Xue ja Zhao Hongbo sekä jäätanssissa kanadalaiset Tessa Virtue ja Scott Moir.[56]
- Taitoluistelun maailmanmestaruuskilpailut 22.–28.3. Torinossa, Italiassa. Maailmanmestaruuden voittivat Japanin Daisuke Takahashi, saman maan Mao Asada, Kiinan Pang Qing / Tong Jian sekä Kanadan Tessa Virtue / Scott Moir.[57]
- Taitoluistelun Euroopan-mestaruuskilpailut 18.–24.1. Tallinnassa, Virossa. Mestaruuden voittivat Venäjän Jevgeni Pljuštšenko kuudennen kerran urallaan, Italian Carolina Kostner, pariluistelussa Venäjän Yuko Kavaguti / Aleksandr Smirnov sekä jäätanssissa Venäjän Oksana Domnina / Maksim Šabalin.[58]
- Muodostelmaluistelun maailmanmestaruuskilpailut 9.–10.4. Colorado Springsissa, Yhdysvalloissa. Suomalaisjoukkue Rockettes voitti kultaa ennen saman maan Marigold IceUnitya ja yhdysvaltalaista Haydenettesia.[59]
Tennis
- Australian avoin turnaus 18.–31.1. Miesten kaksinpelin loppuottelussa sveitsiläinen Roger Federer voitti brittiläisen Andy Murrayn 3–0 ja saavutti ennätyksellisesti 16. Grand Slam -mestaruutensa. Yhdysvaltalainen Serena Williams voitti naisten kaksinpelin loppuottelussa belgialaisen Justine Heninin 2–1 ja vei siskonsa Venus Williamsin kanssa myös nelinpelin mestaruuden.[60]
- Ranskan avoin turnaus 23.5.–6.6. Kaksinpelien loppuotteluissa espanjalainen Rafael Nadal voitti ruotsalaisen Robin Söderlingin 3–0 ja italialainen Francesca Schiavone australialaisen Samantha Stosurin 2–0. Williamsin sisarukset voittivat naisten nelinpelin.[61]
- Wimbledonin turnaus 21.6.–4.7. Miesten kaksinpelin loppuottelussa Rafael Nadal voitti Tšekin Tomáš Berdychin 3–0. Naisten loppuottelussa Serena Williams voitti Venäjän Vera Zvonarevan 2–0 ja saavutti uransa 13. Grand Slam -turnausvoiton.[62]
- Yhdysvaltain avoin turnaus 30.8.–13.9. Miesten kaksinpelissä Rafael Nadal voitti loppuottelussa serbialaisen Novak Đokovićin 3–1. Belgialainen Kim Clijsters voitti naisten kaksinpelin loppuottelussa Vera Zvonarevan 2–0. Yhdysvaltalaiset Bob Bryan ja Mike Bryan ottivat nelinpelissä kauden toisen Grand Slam -voittonsa kuten myös yhdysvaltalais-kazakstanilainen pari Vania King / Jaroslava Švedova.[63]
- Davis Cupin loppuottelu 3.–5.12. Belgradissa, Serbiassa. Serbia voitti Ranskan 3–2 ja voitti cupin ensimmäisen kerran.[64]
Uinti
- Lyhyen radan maailmanmestaruuskilpailut 15.–19.12. Dubaissa, Arabiemiraateissa.[65]
- Pitkän radan Euroopan-mestaruuskilpailut 4.–15.8. Budapestissa, Unkarissa.[66]
- Lyhyen radan Euroopan-mestaruuskilpailut 25.–28.11. Eindhovenissa, Alankomaissa.[67]
Yleisurheilu
- Sisäratojen maailmanmestaruuskilpailut 12.–14.3. Dohassa, Qatarissa. Yhdysvallat voitti kahdeksan mestaruutta ja Etiopia kolme. Ranskalainen Teddy Tamgho teki kolmiloikassa sisäratojen maailmanennätyksen 17,90.[68]
- Maastojuoksun maailmanmestaruuskilpailut 28.3. Bydgoszczissa, Puolassa. Miesten maailmanmestariksi juoksi kenialainen Joseph Ebuya 12 kilometrillä ja naisten mestariksi saman maan Emily Chebet 4 kilometrillä. Kenia voitti molemmat joukkuemestaruudet.[69]
- Puolimaratonin maailmanmestaruuskilpailut 16.10. Nanningissa, Kiinassa. Miesten kilpailun voitti Kenian Wilson Kiprop ja naisten saman maan Florence Jebet Kiplagat. Kenia voitti molemmat joukkuemestaruudet.[70]
- Euroopan-mestaruuskilpailut 26.7.–1.8. Barcelonassa, Espanjassa. Venäjä voitti alun perin kymmenen kultamitalia, joista se on dopingtestien myötä menettänyt jälkikäteen kaksi. Ranska voitti kahdeksan kultamitalia. Ranskalainen pikajuoksija Christophe Lemaitre voitti kolme kultamitalia.[71]
Katso myös
Lähteet
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 32. Minerva Kustannus Oy, 2011. ISBN 978-952-492-483-2.
Viitteet
- Siukonen 2011, s. 46–47, 60
- Siukonen 2011, s. 61
- Siukonen 2011, s. 52, 92
- Siukonen 2011, s. 223
- Siukonen 2011, s. 78, 225
- Siukonen 2011, s. 54–55, 92
- Siukonen 2011, s. 104, 226
- Siukonen 2011, s. 102–103, 226
- Siukonen 2011, s. 201, 267
- Siukonen 2011, s. 197, 231
- Siukonen 2011, s. 52–53
- Siukonen 2011, s. 224
- Siukonen 2011, s. 108, 235
- Siukonen 2011, s. 136, 235
- Siukonen 2011, s. 151, 235
- Siukonen 2011, s. 168, 235–236
- Siukonen 2011, s. 144–145, 242–243
- Siukonen 2011, s. 120, 243
- Siukonen 2011, s. 122, 243
- Siukonen 2011, s. 58–60, 89–91
- Siukonen 2011, s. 123, 248–249
- Siukonen 2011, s. 130, 249
- 49 vuoden odotus päättyi - Chicago mestariksi! 10.4.2012. Yle. Viitattu 9.1.2020.
- Siukonen 2011, s. 181, 257
- Siukonen 2011, s. 188, 257
- Siukonen 2011, s. 134, 257
- Siukonen 2011, s. 75, 259
- Siukonen 2011, s. 217, 259
- Krastev, Todor: Men Volleyball XVII World Championship 2010 Italy - 23.09-10.10 Winner Brazil todor66.com. 7.10.2017. Viitattu 2.9.2018. (englanniksi)
- Krastev, Todor: Women Volleyball XIV World Championship 2010 Japan - 28.10-13.11 - Winner Brazil todor66.com. 7.10.2017. Viitattu 2.9.2018. (englanniksi)
- Siukonen 2011, s. 53–54
- Siukonen 2011, s. 263
- Siukonen 2011, s. 128, 199, 269
- Valentino Rossi throws off crutches to finish fourth on MotoGP return The Guardian. 18.7.2010. Viitattu 9.1.2020. (englanniksi)
- Siukonen 2011, s. 181, 269
- Siukonen 2011, s. 31, 268
- Siukonen 2011, s. 31, 185, 269
- Siukonen 2011, s. 182, 184, 268
- Siukonen 2011, s. 55–56, 92
- Siukonen 2011, s. 70, 277
- Siukonen 2011, s. 277
- Siukonen 2011, s. 68, 277
- Siukonen 2011, s. 50–52, 92
- Siukonen 2011, s. 99, 236–237
- Siukonen 2011, s. 100, 237
- Siukonen 2011, s. 237
- Siukonen 2011, s. 97, 237
- Siukonen 2011, s. 65–66, 237
- Siukonen 2011, s. 67, 237
- Siukonen 2011, s. 118, 126, 280
- Siukonen 2011, s. 154, 186, 280–281
- Alberto Contador handed two-year drugs ban 6.2.2012. BBC. Viitattu 9.1.2020. (englanniksi)
- Siukonen 2011, s. 184, 186, 281
- Mosquera “set to receive two-year doping ban” Cycling Weekly. 17.11.2011. Viitattu 9.1.2020. (englanniksi)
- Siukonen 2011, s. 212, 285
- Siukonen 2011, s. 56–57
- Siukonen 2011, s. 101–102, 294–295
- Siukonen 2011, s. 70, 72, 295
- Siukonen 2011, s. 107, 295
- Siukonen 2011, s. 74–75, 296
- Siukonen 2011, s. 128–129, 296–297
- Siukonen 2011, s. 141–142, 297
- Siukonen 2011, s. 178, 181, 297
- Siukonen 2011, s. 209, 297
- Siukonen 2011, s. 299
- Siukonen 2011, s. 299–300
- Siukonen 2011, s. 300–301
- Siukonen 2011, s. 96–97, 309–310
- Siukonen 2011, s. 104, 310
- Siukonen 2011, s. 310
- Siukonen 2011, s. 160, 310–312
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Urheiluvuosi 2010 Wikimedia Commonsissa
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.