Urheiluvuosi 1933
Urheiluvuosi 1933 käsittelee vuoden 1933 merkittäviä uutisia ja tapahtumia urheilussa.
Urheiluvuodet |
---|
1923 • 1924 • 1925 • 1926 • 1927 • 1928 • 1929 • 1930 • 1931 • 1932 – 1933 – 1934 • 1935 • 1936 • 1937 • 1938 • 1939 • 1940 • 1941 • 1942 • 1943 |
Vuodet |
1930 • 1931 • 1932 – 1933 – 1934 • 1935 • 1936 |
Alppihiihto
- Maailmanmestaruuskilpailut Innsbruckissa, Itävallassa. Itävallan Ingeborg Lantschner voitti naisten kaikki kolme kilpailua. Miesten puolella Anton Seelos toi Itävallalle kaksi kultaa lisää.[1][2]
Baseball
- World Seriesissä New York Giants voitti Washington Senatorsin otteluvoitoin 4–1.[3]
Jääkiekko
- Maailmanmestaruuskilpailut Prahassa, Tšekkoslovakiassa. Kultaa voitti Yhdysvallat, hopeaa sai Kanada ja pronssille sijoittui Tšekkoslovakia.[4][5]
- Stanley Cupin voitti New York Rangers.[6]
Nyrkkeily
- Italialainen Primo Carnera nousi ammattinyrkkeilyn raskaan sarjan maailmanmestariksi 29.6. Long Islandilla tyrmäämällä yhdysvaltalaisen Jack Sharkeyn kuudennessä erässä.[7]
Paini
- Kreikkalais-roomalaisen painin Euroopan-mestaruuskilpailut Helsingissä, Suomessa. Ohjelmassa oli seitsemän painoluokkaa, joista Suomi voitti kolme.[8]
- Vapaapainin Euroopan-mestaruuskilpailut Pariisissa, Ranskassa. Ohjelmassa oli seitsemän painoluokkaa, joista Unkari voitti kolme.[8]
Pikaluistelu
- Yleisluistelun maailmanmestaruuskilpailut Trondheimissa, Norjassa. Mestaruuden voitti isäntämaan Hans Engnestangen.[9][10]
Pohjoismaiset hiihtolajit
- Maailmanmestaruuskilpailut Innsbruckissa, Itävallassa. Ohjelmaan kuului kolme maastohiihtomatkaa sekä mäkihyppy ja yhdistetty. Ruotsi voitti kolme kultamitalia. Hiihtourheilun mahtimaa Norja ei osallistunut kisoihin.[11][2]
Pyöräily
- Italian ympäriajon voitti ennätyksellisesti viidennen kerran isäntämaan Alfredo Binda.[12]
- Ranskan ympäriajon voitti isäntämaan Georges Speicher.[13]
Taitoluistelu
- Maailmanmestaruuskilpailut Zürichissä, Sveitsissä ja Tukholmassa, Ruotsissa. Miesten mestaruuden voitti neljännen peräkkäisen kerran Itävallan Karl Schäfer, naisten mestaruuden seitsemännen peräkkäisen kerran Norjan Sonja Henie sekä pariluistelumestaruuden toisen kerran urallaan unkarilaispari Emilia Rotter / László Szollás.[14][15]
Tennis
- Australian avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti kolmannen peräkkäisen kerran järjestäjämaan Jack Crawford ja naisten kaksinpelin saman maan Joan Hartigan.[16]
- Ranskan avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti Jack Crawford ja naisten kaksinpelin britti Margaret Scriven.[17]
- Wimbledonin miesten kaksinpelin mestaruuden voitti Jack Crawford ja naisten kaksinpelin kuudennen kerran yhdysvaltalainen Helen Moody.[18]
- Yhdysvaltain avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti britti Fred Perry ja naisten kaksinpelin toisen peräkkäisen kerran yhdysvaltalainen Helen Jacobs.[19]
- Davis Cupin voitti Iso-Britannia.[20]
Katso myös
Lähteet
- Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
- Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2. Otava, 1970.
Viitteet
- Pihlaja, s. 21–24
- Virtamo, s. 150
- Virtamo, s. 146
- Pihlaja, s. 251
- Virtamo, s. 180
- Pihlaja, s. 262
- Lounasheimo, Ilmo: Kehän sankarit, s. 170–171, 177–178, 696. WSOY, 1987. ISBN 951-0-13981-5.
- Virtamo, s. 274
- Pihlaja, s. 549
- Virtamo, s. 211
- Pihlaja, s. 160–161, 439, 868
- Pihlaja, s. 605
- Pihlaja, s. 604
- Pihlaja, s. 706–707
- Virtamo, s. 223
- Grand Slam Winners Tennis Now. Viitattu 22.7.2019. (englanniksi)
- Pihlaja, s. 738–739
- Pihlaja, s. 736–737
- Pihlaja, s. 737–738
- Pihlaja, s. 740
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.