Uraattioksidaasi
Uraattioksidaasi eli urikaasi on entsyymi, joka katalysoi virtsahapon muuntumista 5-hydroksi-isouraatiksi, joka muuttuu edelleen allantoiiniksi. Uraattioksidaasia on useilla nisäkkäillä ja pienorganismeilla, kuten bakteereilla.[1]. Ihmisiltä ja muilta kädellisiltä uraattioksidaasin tuottava geeni on hävinnyt, eikä entsyymiä siis esiinny niissä. Tämän vuoksi virtsahappo on kädellisillä puriinien metabolian viimeinen tuote. Allantoiini on helpommin liukenevaa kuin virtsahappo, mikä altistaan ihmisen virtsakiville.[2]
Entsyymin koko ja olosuhteet
Massaltaan uraattioksidaasi on eliöstä riippuen 32–230 kilodaltonia.[3]. Monet oksidaasientsyymit tarvitsevat metalli- tai flaviinipohjaisen koentsyymin. Uraattioksidaasinkin koentsyyminä luultiin pitkään olevan kupari-ionin, mutta röntgenkristallografiatutkimukset osoittivat, että entsyymin aktiivisessa kohdassa ei ole mitään koentsyymiä. Uraattioksidaasi on tässä suhteessa poikkeuksellinen entsyymi.[1] Uraattioksidaasin inhibiittoreita ovat monet metalli-ionit ja syanidi-ionit. Lisäksi myös allantoiini toimii entsyymin toiminnan luonnollisena estäjänä. Uraattioksidaasi toimii eliöstä riippuen parhaiten 30–40 °C:n lämpötilassa ja pH:n ollessa 5,5–9,5.[3]
Uraattioksidaasin entsyyminumero on EC 1.7.3.3 ja CAS-numero 9002-12-4.
Lähteet
- Daniel L. Purich, Vern L. Schramm: Enzyme kinetics and mechanism, s. 310. Academic Press, 2002. ISBN 978-0-12-182257-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.5.2009). (englanniksi)
- J. Larry Jameson: Principles of molecular medicine, s. 107. Humana Press, 1998. ISBN 9780896035294. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.5.2009). (englanniksi)
- EC 1.7.3.3 – urate oxidase Brenda. Viitattu 2.5.2009. (englanniksi)