Uppvidingen kunta
Uppvidingen kunta (ruots. Uppvidinge kommun) on Kronobergin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Åseda.[3]
| Uppvidingen kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Kronobergin lääni |
| Maakunta | Småland |
| Keskustaajama | Åseda |
| Kuntakoodi | 0760 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 1 171,88 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 9 449 |
| – Väestötiheys | 8,1 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 1 171,88 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 9 449 henkeä (31.12.2021).[2]
Uppvidinge on osa Glasriket-nimistä lasiteollisuudesta tunnettua seutua Kronobergin läänin ja Kalmarin läänin välisellä raja-alueella.
Vuonna 2007 kunnassa oli 25,38 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 2,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
Uusien kunnallislakien astuessa voimaan 1.1.1863 Uppvidingen kunnan alueella sijaitsi viisi pitäjää: Nottebäck med Granhult, Lenhovda, Herråkra, Åseda ja Älghult. Näistä pitäjistä muodostettiin tuolloin samannimiset maalaiskunnat. Vuonna 1939 Herråkran maalaiskunta jaettiin, jolloin osa siitä muodosti Lessebon kauppalan. Vuonna 1943 Åseda jaettiin Åsedan kauppalaksi ja Åsedan maalaiskunnaksi.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat suurkunnat:[6]
- Lenhovda (aiemmat Herråkra ja Lenhovda)
- Nottebäck (aiempi Nottebäck med Granhult)
- Åsedan kauppala (ei muutosta)
- Åsedan maalaiskunta (ei muutosta)
- Älghult (ei muutosta)
Vuonna 1956 Lenhovda muutettiin kauppalaksi, mikä oli viimeisimpiä kauppalanperustamisia Ruotsissa. Vuonna 1965 Åsedan maalaiskunta liitettiin kauppalaan.
Uppvidingen kunta muodostettiin vuonna 1971 yhdistämällä Åsedan ja Lenhovdan kauppalat sekä Nottebäckin ja Älghultin maalaiskunnat. Kunnan nimi otettiin Uppvidingen kihlakunnasta, jonka aluetta Uppvidingen kunta suunnilleen vastaa. Kunnan keskustaajaman valinta ei ollut täysin ongelmatonta, sillä keskustaajamaksi oli tarjolla useita vaihtoehtoja. Lopulta keskustaajamaksi valittiin suurin taajama Åseda, jossa kunnan johto sijaitsee. Sosiaalihallinto työskentelee kuitenkin Lenhovdassa ja koulukonttori löytyy Älghultista.
Vaakuna
Åsedan kauppalalla ja Älghultin maalaiskunnalla oli aikaisemmin omat vaakunat. Nykyinen kuntavaakuna ei ole kumpikaan niistä.
Åsedan kauppala
Älghultin maalaiskunta
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[8] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 733 | 18,6 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 252 | 2,7 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 449 | 4,8 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 6 885 | 73,9 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 84 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 128 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 1,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 181 329 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 77 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
- 0–17-vuotiaat: 19,5 %
- 18–64-vuotiaat: 57,2 %
- 65 vuotta täyttäneet: 23,4 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 6,0 | 5,5 | |
| jalostus | 52,1 | 46,9 | |
| palvelut | 40,8 | 46,0 | |
| tuntematon | 1,0 | 1,5 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 4 679 | 4 293 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 109,0 | ||
Taajamat
Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 72,1 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 580 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Åseda | 2 430 |
| 2 | Lenhovda | 1 744 |
| 3 | Norrhult-Klavreström | 1 215 |
| 4 | Alstermo | 829 |
| 5 | Älghult | 446 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Alstermon taajaman nimenä on joskus ollut myös Hohultslätt.[18]
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
- Fröseke
- Klavreström
- Lindshammar
- Sävsjöström
Luettelossa mainituista taajamista Klavreström on sittemmin kasvanut yhteen Norrhultin taajaman kanssa. Molemmat entiset taajamat käsittävän taajaman nimi on nykyään Norrhult-Klavreström.[18]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
- Björkshult*
- Fröseke
- Lindshammar*
- Marhult*
- Sävsjöström
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Björkshult kuuluu osin myös Högsbyn kuntaan, Lindshammar osin myös Vetlandan kuntaan ja Marhult osin myös Växjön kuntaan.[20]
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Uppvidingen kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 4 | 4 | 5 | 6 | 6 | 4 | 6 | 5 | 6 | 5 | 7 | 5 | 3 | 4 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 13 | 14 | 13 | 12 | 11 | 11 | 12 | 10 | 9 | 9 | 10 | 10 | 10 | 7 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 3 | 3 | 3 | 2 | 3 | 3 | 3 | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 0 | 0 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 2 | 1 | 3 | 3 | 3 | 1 | 1 | 1 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 | 0 | 1 | 1 | 1 | 0 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 18 | 17 | 17 | 18 | 18 | 18 | 16 | 20 | 15 | 18 | 15 | 12 | 11 | 12 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 3 | 3 | 3 | 2 | 2 | 3 | 2 | 3 | 5 | 4 | 3 | 2 | 2 | 2 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 5 | 7 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[22] | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 35 | 35 | 35 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Herråkran piiri
- Lenhovdan piiri
- Nottebäckin piiri
- Åsedan piiri
- Älghultin piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
- Åseda
- Lenhovda-Herråkra
- Nottebäck
- Älghult
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Granhult*
- Herråkra
- Lenhovda
- Nottebäck (Nottebäck med Granhult)
- Åseda
- Älghult
Kirkot
Fröseken kappeli
Granhultin kirkko
Herråkran kirkko
Lenhovdan kirkko
Nottebäckin kirkko
Åsedan kirkko
Älghultin kirkko
Lähteet
- Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 2.8.2022. (ruotsiksi)
- Åseda Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 4.7.2016.
- Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Utdrag ur Årsbok för Sveriges kommuner 1951 - Förteckning över storkommunerna 1952 (PDF) Årsbok för Sveriges kommuner 1951. Statistiska centralbyrån. Viitattu 10.6.2014. (ruotsiksi)
- Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 2.8.2022. (ruotsiksi)
- Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
