Uppsalan hiippakunta

Uppsalan hiippakunta (ruots. Uppsala stift, vuoteen 1973 saakka Uppsalan arkkihiippakunta[1] ruots. Uppsala ärkestift) on yksi Ruotsin kirkon hiippakunta.

Uppsalan hiippakunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Uskontokunta Ruotsin kirkko
Piispanistuin Uppsala
Tuomiokirkko Uppsalan tuomiokirkko
Arkkipiispa
Piispa		 Antje Jackelén
Karin Johannesson
Perustettu 1130-luku tai 1164









Hiippakunnan historiaa

Ruotsin liittäminen kristinuskon piiriin sai alkunsa Ansgarin toiminnasta Birkan saarella 829. Ruotsin ensimmäinen piispa oli nimeltään Gauzberg, 840-luvulla. Lähetystyö kärsi kuitenkin takaiskuja ja vasta 1000-luvulla Ruotsin kristillistäminen pääsi toteutumaan englantilaisten lähetyspiispojen, kuten pyhän Sigfridin, toimesta. Kuningas Sverker vanhemman aikana (noin 1135–1156) Vanha Uppsala muodostui Uplannin piispanistuimeksi. Siihen saakka keskuspaikkana oli Sigtuna.[2]

Pohjoismaiden ensimmäinen arkkipiispanistuin perustettiin Lundiin 1104, mutta Lund kuului silloin Tanskaan. 1164 Alvastran luostarin munkki Stefan vihittiin arkkipiispaksi Uppsalaan ja siten Ruotsi sai oman arkkipiispan, vaikka Lundin arkkipiispa säilyi Pohjoismaiden kirkkojen priimaksena. Vuonna 1273 arkkipiispa siirtyi Vanhasta Uppsalasta Östra Arokseen, nykyiseen Uppsalaan. Uppsalan hiippakunta käsitti vuoteen 1647 Uplannin, Gästriklandin ja Hälsinglandin maakuntien lisäksi koko Norrlannin Lappia myöten, jolloin hiippakunnan pohjoisosa erotettiin Härnösandin hiippakunnaksi.[2]

Hiippakunta

Hiippakunnan alueella on noin 200 kirkkoa. Vuonna 2018 Uppsalan hiippakuntaan kuului 126 seurakuntaa, joista 101 kuului yhteensä 27 pastoraattiin. Hiippakunnan alueella asui tuolloin 810 947 ihmistä, ja 59,2 prosenttia kuului Ruotsin kirkkoon.[3]

Uppsalan hiippakunnassa on vuodesta 1990 alkaen kaksi piispaa. Arkkipiispalla on erityisiä kokonaiskirkkoa koskevia tehtäviä ja hänen kaitsentavastuullaan hiippakunnassa on Uppsalan rovastikunta. Uppsalan piispa vastaa hiippakunnan muista osista ja toimii tuomiokapitulissa arkkipiispan sijaisena sekä on hiippakuntahallituksen puheenjohtaja.[4]

Upsalan tuomiokirkko

Hiippakunnan tuomiokirkko on Uppsalan tuomiokirkko. Sen rakennustyöt aloitettiin, kun arkkihiippakunta muutti 1287 pois Vanhasta Uppsalasta. Kirkon vihki käyttöön 1435 arkkipiispa Olaus Laurentii, mutta kirkko ei kuitenkaan vielä ollut täysin valmis. Kirkko pyhitettiin Pyhälle Laurentiukselle, Eerik Pyhälle sekä Pyhälle Olaville.[5]

Hiippakunta käsittää Uppsalan läänin ja Gävleborgin läänin sekä osia Tukholman läänistä ja Västmanlandin läänistä. Hiippakuntaan kuuluu 169 seurakuntaa, jotka on jaettu 85 pastoraattiin.

Uppsalan nykyinen arkkipiispa on Martin Modéus (joulukuusta 2022 lähtien) ja piispa Karin Johannesson (maaliskuusta 2019 lähtien).[6]

Rovastikunnat

Uppsalan hiippakunnan rovastikunnat ovat:[7][8]

  • Uppsalan rovastikunta
  • Upplannin eteläinen rovastikunta
  • Upplannin läntinen rovastikunta
  • Upplannin pohjoinen rovastikunta
  • Gästriklandin rovastikunta
  • Hälsinglandin eteläinen rovastikunta
  • Hälsinglandin pohjoinen rovastikunta

Piispat

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Uppsalan hiippakunnan piispoina:

  • 1990–2000: Tord Harlin
  • 2000–2019: Ragnar Harsenius
  • 2019– Karin Johannesson

Katso myös

Lähteet
  1. Uppsala stifts historia svenskakyrkan.se. Viitattu 24.2.2020. (ruotsiksi)
  2. ​ Fridhiof Dahlby och Lars Åke Lundberg: Nya Kyrkokalendern, s. 186. Verbum förlag AB, Stockholm, 1983. ISBN 91-526-0297-4. (ruotsiksi)
  3. Församlingar svenskakyrkan.se. Viitattu 11.1.2021. (ruotsiksi)
  4. [https://www.svenskakyrkan.se/uppsalastift/omuppsalastift (ruotsiksi) Om Uppsala stift] svenskakyrkan.se. Viitattu 11.1.2021. (ruotsiksi)
  5. Domkyrkan svenskakyrkan.se. Viitattu 11.1.2021. (ruotsiksi)
  6. Ärkebiskop Martin Modéus www.svenskakyrkan.se. Viitattu 1.5.2023. (ruotsiksi)
  7. Stift, kontrakt och pastorat i nummerordning med ingående församlingar 2016-01-01 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.3.2016.
  8. Kontraktsindelning i Uppsala stift 2018 svenskakyrkan.se. Viitattu 11.1.2021. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.