Uponor

Uponor Oyj on suomalainen rakennusten sisäilmasto- ja putkijärjestelmiä toimittava yritys. Uponor toimii lähinnä Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoilla, mutta sen tuotteita myydään 85 eri maassa. Pohjoismaissa Uponor on myös ympäristö- ja yhdyskuntatekniikan putkijärjestelmien toimittaja.

Uponor Oyj
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: UPONOR
ISIN FI0009002158
Perustettu 1918
Toimitusjohtaja Michael Rauterkus
Puheenjohtaja Annika Paasikivi
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Tuotteet lämmitys- jäähdytysjärjestelmät, käyttövesijärjestelmät, yhdyskuntatekniset putkijärjestelmät
Liikevaihto Nousua 1,14 mrd. € (2020)[1]
Tilikauden tulos Nousua 88,6 milj. € (2020)[1]
Henkilöstö Nousua 3 708 (2020)[1]
Kotisivu www.uponor.com

Uponorin osake on noteerattu Helsingin pörssissä 6. kesäkuuta 1988 alkaen. Helsingin pörssissä Uponor kuuluu suurten yhtiöiden Mid Cap -luokkaan.

Historia

Konsernin emoyhtiön juuret ulottuvat vuoteen 1918, jolloin Aukusti Asko-Avonius perusti myöhemmin Asko-nimellä tunnetuksi tulleen puusepäntehtaan Lahteen. Askon sisaryhtiö Upo Oy perustettiin vuonna 1938, ja tuotanto laajeni metallituotteisiin ja kodinkoneisiin 1940- ja 1950-luvuilla. Muoviputkien tuotanto käynnistettiin vuonna 1965.[2] Tehtaan rakennuttaja, tekninen johtaja vuodesta 1964 ja tehtaanjohtaja 1968–1976 oli "Muovi-Kallena" tunnettu Karl-Jan Govenius, joka sai ansioistaan teollisuusneuvoksen arvonimen vuonna 1974.[3]

Asko Oyj:n tytäryhtiö Oy Uponor Ab perustettiin vuonna 1982.[2] Yhtiö kasvoi voimakkaasti koko 1980- ja 1990-luvuilla yritysostoin ja laajeni Pohjoismaihin, Eurooppaan sekä Pohjois-Amerikkaan. Vuonna 1988 Uponor laajensi toimintaansa rakennusten lämminvesijärjestelmiin ostamalla kaksi alan suurinta valmistajaa, ruotsalaisen Wirsbon ja saksalaisen Hewingin.

1990-luvulla käynnistyi uusi aikakausi, kun muoviputkista muodostui koko konsernin pääliiketoiminta-alue. Asko alkoi suunnata varoja Uponorin kehittämiseen, luopui tämän ydinalueen ulkopuolisista liiketoiminnoista ja myi kalusteliiketoimintansa Keskolle. Vuonna 2000 kehitys huipentui, kun Oy Uponor Ab fuusioitui emoyhtiönsä Asko Oyj:n kanssa, ja yrityksen nimeksi valittiin Uponor Oyj.

2000-luvulla konsernissa on toteutettu laajoja rakenteellisia uudistuksia, joiden tavoitteena on ollut lisätä tehokkuutta ja kannattavuutta sekä lujittaa Uponorin kansainvälisesti johtavaa asemaa talo- ja yhdyskuntatekniikan ratkaisujen toimittajana.

Kilpailuvirasto esti vuoden 2013 alussa Uponorin ja kilpailijansa KWH Groupin suunnitelmat yhdistää yhdyskuntaputkien tuotanto ja markkinointi yhteiseksi Uponor Infra Oy:ksi.[4] Markkinaoikeus kuitenkin hyväksyi yhteisyrityksen perustamisen toukokuussa, minkä jälkeen Uponor Infra Oy aloitti toimintansa 1. heinäkuuta 2013. Uudesta yhteisyrityksestä KWH Groupin omistusosuus oli tuolloin 45 prosenttia.[5]

Toukokuussa 2021 Michael Rauterkus nimitettiin Uponorin toimitusjohtajaksi. Hän aloitti tehtävässään 21. elokuuta 2021.[6]

Elokuussa 2021 Uponor ilmoitti ostavansa puolalaisen komponenttivalmistajan Capricornin.[7]

Liiketoiminta
Uponorin kotipaikka on Helsingissä, mutta konsernin pääkonttorin tilat sijaitsevat Vantaan Veromiehessä, aivan Kehä III:n pohjoispuolella.

Uponorin liiketoiminta koostuu kolmesta päätuoteryhmästä, jotka ovat sisäilmastojärjestelmät, käyttövesijärjestelmät ja yhdyskuntatekniikka. Konsernin liiketoiminta on puolestaan jaettu kolmeen segmenttiin, jotka ovat Euroopan talotekniikka, Pohjois-Amerikan talotekniikka ja Uponor Infra.

Uponorin sisäilmastoratkaisuihin kuuluvat lämmitys-, viilennys- ja ilmanvaihtoratkaisut uudisrakentamiseen ja saneeraukseen. Uponorin järjestelmiin kuuluvat myös energianjakeluverkostot. Käyttövesijärjestelmiin kuuluvat rakennusten juomavesi- ja muut putkistot, mukaan lukien lämpöpattereiden liitännät muovi- tai komposiittiputkilla. Uponorin yhdyskuntatekniset ratkaisut puolestaan tähtäävät käyttö- ja viemärivesien johtamiseen ympäristöä vahingoittamatta sekä kaupungeissa että haja-asutusalueilla.

Omistus

Uponor Oyj:n suurimmat rekisteröidyt osakkeenomistajat (31.7.2021):[8]

Hallintarekisteröityjen omistus yhtiössä oli 28,71 %[8]

Lähteet
  1. Yrityksen tiedot: Uponor Oyj is.fi. Taloussanomat. Viitattu 2.1.2019.
  2. Kalevi Laalo: Nappikaupasta muoviaikaan, 70 vuotta suomalaista muoviteollisuutta, s. 214–228. Hämeenlinna: Muoviyhdistys ry, 1990. ISBN 951-9271-23-6.
  3. Biografia-sampo: Karl-Jan Govenius Viitattu 3.11.2021.
  4. Kullas, Emilia: Viranomainen tukki infraputket. Talouselämä, 1.3.2013.
  5. Salomäenpää, Minna: Uponorin ja KWH:n yhteisyritys Uponor Infra aloitti yle.fi. 1.7.2013. Yle Uutiset. Viitattu 2.11.2019.
  6. Michael Rauterkus nimitetty Uponorin toimitusjohtajaksi is.fi. 5.5.2021. Taloussanomat. Viitattu 26.7.2021.
  7. Uponor ostaa puolalaisen komponenttivalmistajan is.fi. 23.8.2021. Taloussanomat. Viitattu 23.8.2021.
  8. Suurimmat osakkeenomistajat 31.7.2021. Uponor Oyj. Viitattu 23.8.2021.

    Kirjallisuutta
    • Mikkonen, Isto: Yrittäjyys, omistajuus, kansainvälisyys. Uponor Oyj 90 vuotta. Uponor, 2008. ISBN 978-952-92-4174-3. Teoksen verkkoversio.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.