Universal Studios
Universal Studios (Universal Pictures, Universal City Studios) on Comcast-viestintäyhtiöön kuuluvan NBCUniversalin tytäryhtiö ja yksi suurimmista yhdysvaltalaisista elokuvastudioista. Sen tuotantostudiot ja toimistot sijaitsevat osoitteessa 100 Universal City Plaza Drive Universal Cityssä Kaliforniassa. Muut toiminnot on sijoitettu New Yorkiin. Universal on toiseksi vanhin studio Hollywoodissa Viacomin Paramount Picturesin jälkeen. Yhtiö kuuluu Motion Picture Associationiin.
Universal Studios | |
---|---|
Yritysmuoto | tytäryhtiö |
Perustettu | 30. huhtikuuta 1912 Hollywood, Yhdysvallat |
Avainhenkilöt |
Carl Laemmle, perustaja Ronald Meyer, toimitusjohtaja |
Kotipaikka | Universal City, Kalifornia |
Toiminta-alue | maailmanlaajuinen |
Toimiala | elokuvateollisuus |
Tuotteet | elokuvat |
Nettotulos | 4,239 miljardia dollaria (2011) |
Tilikauden tulos | 27 miljoonaa dollaria (2011) |
Emoyhtiö | NBCUniversal |
Tytäryhtiöt | Illumination |
Omistaja | Comcast |
Kotisivu | www.universalstudios.com |
Historia
Yhtiön perustaminen ja elokuvateollisuuden alkuajat
Universial Studiosin perusti Oshkashiin Carl Laemmle, Wisconsiniin asettunut saksanjuutalainen siirtolainen. Hän oli vaatetusliikkeen pitäjä, mutta ryhtyi 1905 Nickelodeon-elokuvateattereiden omistajaksi. Vuonna 1908 perustettu Motion Pictrure Trust -patenttiyhtiö oli isku Laemmlelle ja muille Nickelodeon-yrittäjille. Thomas Edison omisti suurimman osan elokuva-alan patenteista (muun muassa kameroissa ja projektoreissa käytettävän sähkömoottorin). Pian Laemmle ja muut teattereiden omistajat eivät olleet halukkaita maksamaan Edisonin Trustille näyttämistä elokuvista.
Vuonna 1909 Laemmle perusti oman Yankee Film Company -tuotantoyhtiön Abe ja Julius Sternin kanssa. Yhtiöstä kehittyi pian Independent Movie Pictures Company (IMP). Edisonilla näyttelijät esiintyivät nimettöminä, mutta Laemmle muutti tämän käytännön. Näyttelijöiden nimet mainittiin elokuvassa, ja Laemmle pystyi näin houkuttelemaan nimekkäitä teatterinäyttelijöitä elokuviinsa. Hän vaikutti näin omalta osaltaan tähtijärjestelmän syntyyn. Vuonna 1910 hän käytti Florence Lawrencea elokuvan markkinoinnissa. Se oli todennäköisesti ensimmäinen kerta, kun näyttelijää käytettiin elokuvan mainoskampanjassa. 8. kesäkuuta 1912 Laemmle yhdisti IMP:n ja kahdeksan pienempää yhtiötä uudeksi Universal Film Manufacturing Company -yhtiöksi. 1925 yrityksestä tuli osakeyhtiö ja nimeksi tuli Universal Pictures Company, Inc.
Vuoden 1912 loppuun mennessä yhtiön tuotanto oli keskittynyt Hollywoodiin. Laemmle avasi maailman suurimman elokuvastudion, Universal City Studiosin vuonna 1915. Laemmle avasi studionsa matkailijoille päinvastoin kuin muut elokuvatuottajat. Universalista tuli suurin Hollywood-studio vuosikymmenen ajaksi. Studio tuotti enimmäkseen pienen budjetin melodraamoja, lännenelokuvia ja sarjaelokuvia.
Innovatiivisuudestaan huolimatta Laemmle oli hyvin varovainen studiopäällikkönä. Universal menetti asemansa suurimpana studiona MGM:lle 1925. Suurin syy tähän oli, että Universalin kyvyikkäimpiin tuottajiin kuuluva Irving Thalberg siirtyi MGM:lle, koska se tarjosi hänelle enemmän rahaa kuin Universal.
Universal avasi tuotantoyksikön Deutsche Universal-Film AG Saksassa vuonna 1926 Joe Pasternakin johdolla. Tämä yksikkö tuotti 3–4 elokuvaa vuodessa. Vuonna 1936 se joutui siirtymään Unkariin ja Itävaltaan Adolf Hitlerin takia. Äänielokuvan tultua se tuotti elokuvat pääasiassa saksaksi ja satunnaisesti unkariksi tai puolaksi.
Vuonna 1927 Charles B. Mintz otti hallintaansa Winkler Pictures -yhtiön ja tuotti animaatiosarjan Osku Kani (1926–1938), jonka loivat Walt Disney ja Ub Iwerks. Universal levitti sen ja myös omisti oikeudet. Mintz olisi halunnut Disneyn ja Iwerksin työskentelevän halvemmalla, mutta he eivät suostuneet vaan perustivat oman yrityksen ja loivat Mikki Hiiren. Osku Kanin loputtua Universal ei ollut enää merkittävä animaatioelokuvien tuottaja.
Vuonna 1928 Carl Laemmle teki pojastaan Carlista Universalin johtajan. Hän osti ja rakensi elokuvateattereita ja muutti studiot äänielokuvastudioiksi. Carl, Jr. panosti myös laatuelokuviin, joita olivat muun muassa osittain mykkä Show Boat (1928), Technicolor-kohtauksia sisältänyt musikaali Broadway 1929, Universalin ensimmäinen kokonaan värillinen musikaali King of Jazz sekä Länsirintamalta ei mitään uutta (1930), joka sai parhaan elokuvan Oscarin. Hänen aikanaan Universalista kehittyi myös menestyvä kauhuelokuvien tuottaja (muun muassa Frankenstein ja Dracula – vanha vampyyri).
Universal-International
Vuonna 1936 Laemmlet menettivät omistuksensa yhtiössä. J. Cheever Cowdin otti yhtiön omistukseensa. Hänen johdollaan tehtiin sopimukset William Wylerin ja Margareth Sullavanin kanssa. Laulaja Deanna Durbin solmi sopimuksen elokuvasta Three Smart Girls, 1936, Joe Pasternakin ohjauksessa. Elokuva oli ainoa suuren budjetin omaava tuotanto 1930-luvun lopulla. Komediaparin Abbott ja Costellon kanssa tehtiin sopimukset. Mae West, W. C. Fields ja Marlene Dietrich vierailivat studiolla. Universal juoni tuotantosopimuksen tuottaja Walter Wangerin ja ohjaaja Fritz Langin kanssa. Vuonna 1945 brittiläinen elokuvatuottaja J. Arthur Rank otti yhtiön hallintaansa, mutta menetti kiinnostuksensa ja myi osuutensa pois 1952. Vuonna 1950 James Stewart teki sopimuksen yhtiön kanssa. 1950-luvun lopulla elokuvateollisuus joutui vaikeuksiin television suosion kasvun vuoksi.
MCA omistajana
Music Corporation of America eli MCA hankki yhtiön omistukseensa vuonna 1962. MCA:n näyttelijät Doris Day, Lana Turner ja Cary Grant tekivät sopimuksen Universalin kanssa. Vuonna 1968 NBC-yhtiö yhdistyi Universalin kanssa ja tuotanto keskittyi televisio-ohjelmien tekemiseen. Kuuluisia elokuvia kuitenkin tehtiin: esimerkkeinä Kiitorata, Svengijengi ’62, Puhallus, E.T. ja Jurassic Park. 1990-luvulla MCA muuttui MCA Universal Home Video Inc:ksi siirryttäessä videonauha- ja DVD-myyntiteollisuuteen.
Matsushita ja Vivendi
Lew Wassermann etsi rikasta liikekumppania, ja se löytyi Matsushita Electric -yhtiöstä, japanilaisesta elektroniikan valmistajasta. Matsushita myi osuutensa Seagramille, joka osti Polygramin 1999. Kesäkuussa 2000 Seagram myytiin mediayhtiö Vivendille.
NBCUniversal
Vuonna 2004 yhtiö myytiin General Electric -yhtiölle, joka on NBC:n osakas. Kaupan tuloksena muodostui uudelleen nimetty, nykyisin Comcastin omistuksessa oleva NBCUniversal-yhtiö. Vuosien aikana Universal on tehnyt sopimuksia pienempien yhtiöiden kanssa.
Suomessa toimivan Universal Pictures Finland Oy:n omistaa Bermudalle rekisteröity NBCU Dutch Holdings (Bermuda) Limited.[1]
Universalin elokuvia
1920–luku
- White Youth (1920)
- The Flaming Disc 1920)
- A I Dream (1920)
- The Dragon’s Net (1920)
- The Adorable Savage (1920)
- Kova nyrkki ja kylmä pää (Putting It Over, 1922)
- Suuren oopperan kummitus (The Phantom of the Opera, 1925)
- Keskiyöllä (The Cat and The Canary, 1927)
- Nauruihminen (The Man Who Laughs, 1928)
- Melodi of Love (Universal Studion ensimmäinen äänielokuva, 1928)
- Teatterilaiva (Show Boat, äänielokuva, 1929)
- Salaperäinen Broadway (Broadway, 1929)
1930-luku
- Länsirintamalta ei mitään uutta (All Quiet on the Western Front, 1930)
- King of Jazz (1930)
- Frankenstein (1931)
- Dracula – vanha vampyyri (1931)
1940-luku
- Hiihtopartio (Ski Patrol, 1940)
- Taaloja ja tuuria (The Bank Dick, 1940)
- Black Friday (1940)
- Veijari Villissä lännessä (My Little Chickadee, 1940)
- Komppanian syntipukit (Buck Privates, 1941)
- Ihmissusi (The Wolf Man, 1941)
- Tappajat (The Killers, 1946)
- Alaston kaupunki (The Naked City, 1948)
- Hamlet (1948)
1950-luku
- Winchester ’73 – kohtalon ase (Winchester ’73, 1950)
- Tuoksuvan kirjeen salaisuus (Thunder on the Hill', 1951)
- Koko maailma oli hänen (The World in His Arms, 1952)
- Kaikkia lippuja vastaan (Against All Flags, 1952)
- Abbott ja Costello matkalla Marsiin (Abbott and Costello Go to Mars, 1953)
- Helvettiin ja takaisin (To Hell and Back, 1955)
- Tuuleen kirjoitettu (Written on the Wind, 1956)
1960-luku
- Spartacus (1960)
- Linnut (The Birds, 1963)
- Arabeski (Arabesque, 1966)
- Fahrenheit 451 (1966)
1970-luku
- Kiitorata (Airport, 1970)
- Svengijengi ’62 (American Graffiti, 1973)
- Puhallus (The Sting, 1973)
- Maanjäristys (Earthquake, 1974)
- Tappajahai (Jaws, 1975)
1980-luku
- The Blues Brothers (1980)
- Xanadu (1980)
- E.T. (E.T. the Extra-Terrestrial, 1982)
- Sofien valinta (Sophie’s Choice, 1982)
- Bad Boys (1983)
- Scarface – arpinaama (Scarface, 1983)
- The Dream Teams (1989)
- Unelmien kenttä (Fields of Dreams, 1989)
1990-luku
- Henry ja June (Henry & June, 1990)
- Child’s Play 2 – murhaava nukke (Child’s Play 2, 1990)
- Child’s Play 3 (1991)
- Beethoven (1992)
- Jurassic Park (1993)
- Schindlerin lista (Schindler’s List, 1993)
- Rohto (1995)
- Twister (1996)
- Kadonnut maailma – Jurassic Park (The Lost World: Jurassic Park, 1997)
- Blues Brothers 2000 (1998)
- Psycho (1998)
- Bride of Chucky (1998)
- American Pie (1999)
- Hurricane (1999)
- Muumio (The Mummy, 1999)
2000-luku
- Erin Brockovich (2000)
- Gladiator (2000)
- Hannibal (2001)
- Hurjapäät (The Fast and the Furious, 2001)
- Jurassic Park III (2001)
- 8 Mile (2002)
- Peter Pan (2003)
- Seed of Chucky (2004)
- Doom (2005)
- King Kong (2005)
- Peaceful Warrior (2006)
- Alpha Dog (2007)
2010-luku
- Kick-Ass (2010)
- Pienin painajainen perheessä (Pienin painajainen perheessä, 2010)
- Johnny English – uudestisyntynyt (Johnny English Reborn, 2011)
- Les Misérables (2012)
- Ted (2012)
- Fast & Furious 6 (2013)
- Curse of Chucky (2013)
- Cult of Chucky (2017)
- Mamma Mia: Here We Go Again! (2018)
Lähteet
- Lampinen, Antti: Nämä yhtiöt toimivat veroparatiiseissa, Taloussanomat 8.4.2016, lähde Dun & Bradstreet.
Aiheesta muualla
- Universal Pictures Elonetissä
- Universal Studios