Unionin armeija
Unionin armeija (engl. Union Army), Liittovaltion armeija (Federal Army), Yhdysvaltain armeija (U.S. Army), Pohjoinen armeija (Northern Army) tai Kansallinen armeija (National Army) oli Unionin maavoimien armeija Yhdysvaltain sisällissodassa vuosina 1861–1865. Se perustettiin vuonna 1861 puolustamaan Pohjoisvaltioita Konfederaation armeijaa vastaan. Sodan alkaessa Yhdysvaltain normaalissa armeijassa oli vain 16 000 sotilasta, joista osa lisäksi loikkasi Konfederaation puolelle pian Etelävaltioiden eroamisen jälkeen, minkä vuoksi ensin presidentti Abraham Lincoln ja myöhemmin Yhdysvaltain kongressi määräsivät moninkertaistamaan armeijan miesvahvuuden nopeasti.
Unionin armeija Union Army |
|
---|---|
![]() Yhdysvaltain lippu 1863-1865. |
|
Toiminnassa | 1861–1865 |
Valtio | Yhdysvallat |
Aselajit | maavoimat |
Koko | 2 128 948 |
Marssi | The Battle Hymn of the Republic |
Sodat ja taistelut |
Unionin armeijaan kuului sisällissodan aikana yhteensä 11 armeijaa:
- Cumberlandin armeija
- Frontierin armeija
- Georgian armeija
- Gulfin armeija
- Jamesin armeija
- Mississippin armeija
- Ohion armeija
- Potomacin armeija
- Shenandoahin armeija
- Lounaisarmeija
- Tennesseen armeija
- Cumberland
- Frontier
- Georgia
- Gulf
- James
- Mississippi
- Ohio
- Potomac
- Shenandoah
- Lounas
- Tennessee
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.