Unicef

Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahasto (UNICEF) on kansainvälinen järjestö, joka toimii lasten oikeuksien puolesta ja lasten perustarpeiden tyydyttämiseksi. Järjestön päämaja sijaitsee New Yorkissa ja Euroopan hallintokeskus Genevessä.

Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahasto
United Nations International Children's Emergency Fund
  • United Nations Children's Fund
  • صندوق الأمم المتحدة للطفولة
  • 联合屌国儿童基金会
  • Fonds des Nations unies pour l'enfance
  • Детский фонд Организации Объединённых Наций
  • Fondo de Naciones Unidas para la Infancia
Perustettu 1946
Tyyppi YK:n toimielin
Toimiala lastenoikeudet
Päämaja New York, Yhdysvallat
Jäsenet 190 jäsenvaltiota
pääsihteeri Catherine Russell
Kattojärjestö Yhdistyneet kansakunnat
Tunnustukset Nobelin rauhanpalkinto Nobelin rauhanpalkinto (1965)
Aiheesta muualla
Sivusto
Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1966 postimerkin järjestön 20-vuotisen toiminnan kunniaksi.

Unicef perustettiin 11. joulukuuta vuonna 1946. Perustamisen taustalla oli tarve tarjota hätäapua toisen maailmansodan runtelemalle Euroopalle. Vuonna 1954 Unicefista tuli kiinteä osa YK:ta, jolloin aiemmasta nimestä United Nations International Children's Emergency Fund siirryttiin nykyiseen muotoon United Nations Children's Fund.

Unicefin toiminnan perusta on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Sen tärkein tavoite on perusoikeuksien eli terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja turvan takaaminen kaikille maailman lapsille. Unicef suunnittelee ja toteuttaa kehitysohjelmia ja tukee eri maiden hallituksia lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanossa. Oleellista järjestön työssä on yhteistyö paikallisten viranomaisten, päättäjien sekä kansalaisjärjestöjen kanssa.

Unicef toimii yli 190 maassa. Järjestön palveluksessa on yli 10 000 henkilöä, joista 80 prosenttia tekee työtä kentällä.[1]

Unicefille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1965.[2]

Toiminta

Varainhankinta ja kampanjat

Teollisuusmaissa Unicefia edustavat 36 maassa toimivat kansalliset komiteat, joista jokainen muodostaa oman valtiontuesta riippumattoman siipensä. Kansalliset komiteat hankkivat yksityissektorin puolelta kolmasosan Unicefin varoista. Vuonna 1947 perustettu The US Fund on YK:n vanhin kansallinen järjestö. Vuonna 1967 perustettu Suomen UNICEF on yksi näistä komiteoista.[1] Näiden organisaatioiden päävastuullisena tehtävänä on kerätä rahaa tuotemyynnin ja varainhankintakampanjoiden avulla. Komiteoiden tehtävänä on myös luoda yksityisiä ja julkisia yhteistyökumppanuuksia.

Vuonna 2002 Unicefilla oli ympäri maailmaa kuusi miljoonaa yksityistä lahjoittajaa.[3]

Yhdysvalloissa, Kanadassa ja muutamassa muussa maassa Unicef tunnetaan ”karkki vai kepponen” -kampanjastaan, jossa lapset kiertelevät Halloweenina keräten rahaa Unicefille.[4]

Toiminta kriiseissä

Unicef toimii vuosittain noin 250 kriisissä ympäri maailmaa ja on YK:n Maailman ruokaohjelman jälkeen toiseksi suurin hätäaputarvikkeiden toimittaja.[5]

Kriisitilanteissa Unicef tekee tiiviistä yhteistyötä maiden hallituksien ja muiden järjestöjen kanssa. Unicef vastaa katastrofialueiden vesihuollosta, terveydenhuollosta (esim. rokotteet, lääkkeet), lasten ravitsemuksen järjestämisestä sekä lasten suojelusta ja koulutuksesta.[5]

Unicefilla on erityinen hätäapurahasto kriisien varalle. Unicef auttaa myös kriisialueiden jälleenrakennuksessa.[5]

Yhteistyö

Unicef tekee yhteistyötä huippu-urheilijoiden, joukkueiden sekä yritysten kanssa kehittääkseen järjestön toimintaa ja lisätäkseen järjestön rahoitusta.

Syyskuussa 2006 Unicef solmi viiden vuoden yhteistyösopimuksen espanjalaisen jalkapallojoukkue FC Barcelonan kanssa. Sopimuksen myötä FC Barcelona maksoi Unicefille 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Unicefin logo on joukkueen pelipaitojen selässä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun urheiluseura maksoi organisaatiolle nimen käyttämisessä pelipaidassa, eikä toisinpäin.[6] Vuonna 2016 Barcelonan ja Unicefin sopimusta jatkettiin vuoteen 2020 saakka.[7][8]

Unicefin hyvän tahdon lähettiläät

Unicefin hyvän tahdon lähettiläät ovat julkisuuden henkilöitä, jotka pyrkivät levittämään sanaa Unicefin tavoitteista. Hyvän tahdon lähettiläinä on toiminut lukuisia julkisuuden henkilöitä kuten Danny Kaye, Peter Ustinov, Audrey Hepburn ja Harry Belafonte. Suomessa Unicefin hyvän tahdon lähettiläinä ovat muun muassa Iina Kuustonen, Katri-Helena ja Jaakko Saariluoma.

Olinpaikat

Varastot

Unicefilla on jatkuvassa kriisivalmiudessa neljä strategisesti sijoitettua varastoa, jotka sijaitsevat Kööpenhaminassa, Dubaissa, Shanghaissa ja Colonissa. Rokotteet, hätäapuravinto, lääkkeet, huovat, teltat ja muut tarvikkeet toimitetaan avustuskohteisiin kulloinkin lähimpänä olevasta varastosta.

Tutkimuskeskus Innocenti

Innocenti on Italian Firenzessä sijaitseva vuonna 1988 perustettu Unicefin tutkimuskeskus. Sen perustamisen taustalla oli tarve lisätä Unicefin tutkimuskapasiteetin määrää. Tutkimuskeskuksen päätarkoituksena on nostattaa kansainvälistä ymmärrystä lasten oikeuksiin liittyvistä kysymyksistä. Tarkan datan ja tilastoinnin avulla maiden hallituksia on helpompi ohjeistaa lapsen oikeuksien sopimuksen noudattamisessa.

Suomen saama apu

Suomi oli Unicefin avunsaajien listalla 1950-luvun taitteeseen. Vielä 1940-luvun lopulla Suomessa oli noin 20 000 lasta, jotka eivät voineet käydä koulua, koska heillä ei ollut kenkiä. Unicef jakoi Suomeen lisäravintoa, kuten maitopulveria, rasvaa ja säilykkeitä, joita tarjottiin suomalaisissa sairaaloissa, lastenkodeissa, kesäleireillä ja kouluissa. Lukuvuonna 1948–1949 Unicefin ruoka-avustuksesta hyötyi jopa 100 000 lasta. Suomeen jaettiin myös kenkiä ja vaatteita sekä flanellikangasta 60 000 lapselle alusvaatteiden valmistamista varten.[9]

Kritiikki

Katolisella kirkolla ja Unicefilla on ollut erimielisyyksiä ja Vatikaani on muutamaan otteeseen vetänyt lahjoituksiaan pois. Taustalla on ollut amerikkalaisen järjestön, American Life Leaguen, kritiikki siitä, että Unicef on käyttänyt Vatikaanin lahjoituksia sterilisaatioiden ja aborttien rahoittamiseen.[10]

Lähteet
  1. Tietoa UNICEFista Suomen Unicef ry. Arkistoitu 19.8.2017. Viitattu 4.12.2014.
  2. United Nations Children's Fund - Facts Nobelprize.org. Viitattu 4.12.2014. (englanniksi)
  3. Annual Report 2002 (pdf) (s. 28) Unicef. Arkistoitu 26.6.2012. Viitattu 4.12.2014. (englanniksi)
  4. Trick-or-treat for Unicef Unicefusa.org. Viitattu 4.12.2014. (englanniksi)
  5. Hätäapu Suomen Unicef ry. Viitattu 4.12.2014.
  6. Alonso, Dailo Alli: FC Barcelona and UNICEF strengthen their shared commitment to children's sports and education 11.5.2012. Unicef. Arkistoitu 5.9.2015. Viitattu 4.12.2014. (englanniksi)
  7. Alliance with Unicef FC Barcelona. Arkistoitu 5.11.2016. Viitattu 5.11.2016. (englanniksi)
  8. Vanhentunut väittämä.
  9. Suomalaislapsetkin ovat saaneet Unicefin avustusta yle.fi. Viitattu 14.2.2016.
  10. Mosher, Steven W.: UNICEF, WHO Want ' Alliance' with Church but Promote Abortion Catholic.org. 15.4.2009. Viitattu 4.12.2014. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    Nobelin rauhanpalkinnon saajat
    1901–1925

    1901: Dunant, Passy 1902: Ducommun, Gobat 1903: Cremer 1904: Kansainvälisen oikeuden instituutti 1905: Suttner 1906: Roosevelt 1907: Moneta, Renault 1908: Arnoldson, Bajer 1909: Beernaert, Paul Balluet d’Estournelles de Constant 1910: Kansainvälinen Rauhantoimisto 1911: Asser, Fried 1912: Root 1913: La Fontaine 1917: Punainen Risti 1919: Wilson 1920: Bourgeois 1921: Branting, Lange 1922: Nansen 1925: Chamberlain, Dawes

    1926–1950

    1926: Briand, Stresemann 1927: Buisson, Quidde 1929: Kellogg 1930: Söderblom 1931: Addams, Butler 1933: Angell 1934: Henderson 1935: Ossietzky 1936: Lamas 1937: Cecil 1938: Nansenin kansainvälinen pakolaistoimisto 1944: Punainen Risti 1945: Hull 1946: Balch, Mott 1947: Kveekarit 1949: Boyd Orr

    1951–1975

    1950: Bunche 1951: Jouhaux 1952: Schweitzer 1953: Marshall 1954: Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö 1957: Pearson 1958: Pire 1959: Noel‑Baker 1960: Lutuli 1961: Hammarskjöld 1962: Pauling 1963: Punainen Risti 1964: King 1965: Unicef 1968: Cassin 1969: Kansainvälinen työjärjestö 1970: Borlaug 1971: Brandt 1973: Kissinger, Lê 1974: MacBride, Satō 1975: Saharov

    1976–2000

    1976: B. Williams, Corrigan 1977: Amnesty International 1978: Sadat, Begin 1979: Äiti Teresa 1980: Esquivel 1981: YK:n pakolaisapujärjestö 1982: Myrdal, García Robles 1983: Wałęsa 1984: Tutu 1985: Lääkärit ydinsotaa vastaan 1986: Wiesel 1987: Arias 1988: YK:n Rauhanturvaajat 1989: Dalai Lama 1990: Gorbatšov 1991: Suu Kyi 1992: Menchú 1993: Mandela, de Klerk 1994: Arafat, Peres, Rabin 1995: Pugwash-liike, Rotblat 1996: Belo, Ramos Horta 1997: Kampanja maamiinojen kieltämiseksi (ICBL), J. Williams 1998: Hume, Trimble 1999: Lääkärit ilman rajoja 2000: Kim

    2001–

    2001: YK, Annan 2002: Carter 2003: Ebadi 2004: Maathai 2005: IAEA, ElBaradei 2006: Yunus, Grameen Bank 2007: Gore, IPCC 2008: Ahtisaari 2009: Obama 2010: Liu 2011: Gbowee, Johnson Sirleaf, Karman 2012: EU 2013: Kemiallisten aseiden kieltojärjestö 2014: Satyarthi, Yousafzai 2015: Tunisian kansallisen vuoropuhelun kvartetti 2016: Juan Manuel Santos 2017: International Campaign to Abolish Nuclear Weapons 2018: Murad, Mukwege 2019: Abiy 2020: Maailman ruokaohjelma 2021: Ressa, Muratov 2022: Bjaljatski, Memorial, Center for Civil Liberties

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.