Ungavanlahti

Ungavanlahti (engl. Ungava Bay, ransk. Baie d'Ungava, inuktitutiksi ᐅᖓᕙ ᑲᖏᖅᓗᒃ/ungava kangiqluk) on noin 320 kilometriä pitkä ja suuaukoltaan 260 (tai 265[1]) kilometriä leveä merenlahti Hudsoninsalmen eteläosassa Kanadassa. Lahden enimmäissyvyys on 298 metriä. Suurimpia lahteen laskevia jokia ovat Feuilles, Arnaud, Baleine ja George.[2] Ungavanlahti on kansainvälisessä IHO:n merialuejaottelussa osa Hudsoninsalmea.[3]

Akpatok Island satelliittikuvassa Ungvanlahden länsiosassa.
Ungavanlahden sijainti Hudsoninsalmen eteläosassa.
Auringonlasku George Riverillä Ungavanlahden rannikolla.
Ungavanlahden sijainti Kanadan Hudsoninsalmen eteläosassa
Ungavanlahden sijainti Kanadan Hudsoninsalmen eteläosassa


Ungavanlahti
Ungavanlahden sijainti Kanadan Hudsoninsalmen eteläosassa

Lahti kuuluu hallinnollisesti pääosin Quebecin provinssiin, mutta lahdella oleva 1 427 neliökilometrin laajuinen saari, Akpatok Island on osa Nunavutin territoriota. Saari kohoaa enimmillään 283 metriä merenpinnan yläpuolelle.[2][1]

Ungavanlahden lounaisosan Leaf Basin tunnetaan poikkeuksellisen suuresta vuorovesivaihtelustaan sekä nopeista, vaarallisista vuorovesivirroistaan.[1] Lahti on yksi maailman kuudesta suurimpien vuorovesivaihteluiden alueista, joilla havaitaan säännöllisesti yli 10 metrin vuorovesivaihtelu.[4] Erään lähteen mukaan juuri Ungavanlahden lounaisosan Leaf Basin ja Fundynlahden koillisosan Minas Basin ovat maailman suurimman vuorovesivaihtelun alueet.[5] NOAA:n mukaan keskimääräisen vuorovesivaihtelun (springtide) arvoissa Ungvanlahden Leaf Laken mittauspiste sijoittuu toiseksi useiden (tiheämmin asutun) Fundynlahden Minas Basinin seudun mittauspisteiden jälkeen.[6]

Lahti on jäässä marraskuusta kesäkuulle.[1] Sen kylmissä vesissä viihtyvät sekä hylkeet että nieriät, ja näitä paikallinen inuittiväestö metsästää ja kalastaa. Jääkarhuja ja mursuja muuttaa Hudsoninsalmesta lahden länsiosiin ajojäiden mukana, ja näitä eläimiä saattaa olla kesällä runsaslukuisesti Akpatokin saarella.[1]

Lahden rannikkoalueilta on löydetty runsaasti mineraalivaroja, esimerkiksi rautamalmiesiintymiä lahden länsiosasta. Koska Ungvanlahti on vapaa jäästä vain neljä kuukautta vuodessa, suuri osa malmista välivarastoidaan Grönlannissa tai Newfoundlandissa myöhempää laivausta varten.[2]

Lähteet
  1. J. T. Gray: Ungava Bay 7.2.2006. thecanadianencyclopedia.com. Viitattu 27.8.2017. (englanniksi)
  2. Ungava Bay. Bay, Quebec, Canada 20.7.1998. britannica.com. Viitattu 27.8.2017. (englanniksi)
  3. Limits of Oceans and Seas (pdf) (Hudsoninsalmen rajat on määritelty teoksen sivuilla 11) 1953 (3. painos). International Hydrografic Organization, via awi.de. Viitattu 27.8.2017. (englanniksi)
  4. Allen W.Archer: World's highest tides: Hypertidal coastal systems in North America, South America and Europe (abstrakti, kokoartikkeli luettavissa esim. tieteellisen kirjaston välityksellä) Sedimentary Geology, Vol. 284–285, pp. 1-25. 15 Feb. 2013. sciencedirect.com. Viitattu 27.8.2017. (englanniksi)
  5. Charles T. O'Reilly, Ron Solvason & Christian Solomon: Resolving the World's largest tides (pdf) pp. 153–157 teoksessa J.A. Percy, A.J. Evans, P.G. Wells & S.J. Rolston (Editors): The Changing Bay of Fundy-Beyond 400 years Proceedings of the 6th Bay of Fundy Workshop, Cornwallis, Nova Scotia, Sept. 29, 2004 to October 2, 2004. Environment Canada-Atlantic Region, Occasional Report no. 23. 2005. Dartmouth, NS & Sackville, NB. Viitattu 27.8.2017. (englanniksi)
  6. FAQ - Tide Predictions and Data: Where are the highest tides? NOAA, nos.noaa.gov. Arkistoitu 25.6.2017. Viitattu 27.8.2017. (englanniksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.