Umar Tall
Umar Tall (1794–1864, koko nimeltään Al-Hajj Umar ibn Said Tall) oli länsiafrikkalainen imaami ja valtionjohtaja. Tall nostatti jihadin Länsi-Afrikassa ja perusti Tukulorivaltakunnan 1800-luvulla. Tukulorien valtakuntaa riivasivat jatkuvat kapinat, mutta Tallin onnistui silti laajentaa perustamansa valtiota huomattavasti. Maa päätyi sittemmin osaksi Ranskan siirtomaaimperiumia Tallin pojan Ahmadu Sékun valtakaudella.
| Umar Tall | |
|---|---|
 Piirros Umar Tallista (oikealla) seinällä Senegalin Dakarissa. | |
| Toucouleurin hallitsija | |
| Valtakausi | 1854–1864 |
| Seuraaja | Ahmadu Séku |
| Syntynyt |
1794 Fouta-Toro |
| Kuollut |
1864 Hamdallahi |
| Uskonto | islam |
Elämäkerta
Tall syntyi nykyisen Senegalin pohjoisosissa lähellä Senegaljokea. Hän sai arabiankielisen Koraanikoulutuksen uskonnolliselta isältään. Jatkettuaan opintojaan muiden uskonoppineiden kanssa Tall lähti 23-vuotiaana hadžille eli pyhiinvaellusmatkalle Mekkaan Arabian niemimaalle. Tallin maine uskonoppineena edelsi hänen tuloaan ja hänet otettiin Mekassa vastaan hyvin. Matkalla hän myös pääsi näkemään suuria osia Afrikkaa, mukaan lukien Muhammad Alin hallitseman Egyptin ja sen erot sotilaalliseen wahhabilaiseen liikkeeseen. Mekassa Tall liittyi suufilaiseen Tijaniyya-veljeskuntaan ja hänestä tehtiin sen Länsi-Afrikan kalifi. Tallin johdolla Tijaniyya haastoi sittemmin Länsi-Afrikassa vallineen Qadiriyya-veljeskunnan.[1]
Tall palasi Afrikkaan vuonna 1833 ja vietti useita vuosia Sokoton kalifaatissa, jossa hän nai paikallisen sulttaani Muhammadu Bellon tyttären. Bello myös neuvoi häntä poliittiseen johtajuuteen liittyneissä asioissa. Tall keräsi samaan aikaan myös kannattajia ja Bellon kuollessa Tall siirtyi kannattajineen nykyiseen Guineaan. Vuonna 1845 hän päätti palata entiseen kotimaahansa saarnaamaan. Saarnaustyö ei tuottanut juurikaan tuloksia Senegalissa ja vuonna 1848 Tall palasi Guineaan asettuen seuraajineen Dinguirayen kaupunkiin lähellä nykyistä Senegalin vastaista rajaa. Kun Tall ei saanut saarnaamalla paikallisia kääntymään islamiin perinteisistä uskoistaan, hän määräsi vuonna 1854 jihadin näitä vastaan. Tall ja hänen kannattajiensa sotajoukot valtasivat alueita muodostaen näin Toucouleurin valtakunnan.[1]
Umarin ote hänen valloittamistaan alueista oli epävakaa hänen kukistamiensa kansojen kapinoidessa jatkuvasti. Myös hänen maineensa uskonsoturina tahrautui hänen valloittaessaan Macinan kuningaskunnan, jonka olivat perustaneet yhtä lailla syvästi uskonnolliset muslimit. Vaikeuksista huolimatta Tall laajensi edelleen valtakuntaansa valloittaen Timbuktun vuonna 1863. Vuotta myöhemmin hän kuoli hänen ollessaan kukistamassa kapinaa Hamdallahissa Macinassa. Tallin seuraajaksi nousi hänen poikansa Ahmadu Séku, jonka valtakaudella Toucouleur päätyi osaksi Ranskan siirtomaaimperiumia.[1]
Lähteet
- Willie F. Page, R. Hunt Davis: Encyclopedia of African history and culture, s. 407–408. Volume 4. Facts on File, 2005. ISBN 0-8160-5199-2. (englanniksi)