Ulster Defence Association
Ulster Defence Association (UDA, vapaasti suomennettuna Ulsterin puolustusjärjestö) on Pohjois-Irlannin lojalistien suurin puolisotilaallinen järjestö, joka on Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä Irlannin tasavallassa luokiteltu kielletyksi terroristijärjestöksi. Sen iskuista vastannut sotilaallinen siipi oli nimeltään Ulster Freedom Fighters (UFF) eli Ulsterin vapaustaistelijat.
Järjestö perustettiin keskellä Pohjois-Irlannin sisällissodan kovimpia aikoja ("The Troubles") vuonna 1971 vastapainoksi tasavaltalaisten ja nationalistien sotilasjärjestölle, Irlannin tasavaltalaisarmeijalle (IRA). UDA:n tarkoituksena on ollut estää keinoja kaihtamatta koko Irlannin saaren yhdistäminen ja pitää Ulster eli Pohjois-Irlanti Ison-Britannian yhteydessä. Se on myös kannattanut Ulsterin itsenäistämistä protestanttiseksi valtioksi, jollei se jäisi Britannian alaisuuteen. Sen tavoitteena on ollut myös sen omien sanojen mukaan protestanttien, lojalistien ja unionistien yhteisön turvaaminen tasavaltalaiselta terrorismilta. Yhdessä toiseksi suurimman Ulster Volunteer Forcen kanssa UDA muodosti IRA:n tärkeimmän sotilaallisen vastavoiman. UDA ei kuitenkaan ollut muiden lojalistiryhmien tapaan yhtä sotilaallisesti ja kurinalaisesti järjestäytynyt yhtenäinen sotilasorganisaatio kuin IRA.
Historia
Ulster Defence Association perustettiin syyskuussa 1971 useiden eräänlaisten suojeluskuntaryhmien sateenvarjo-organisaatioksi. Ensimmäiseksi johtajaksi nousi Charles Harding Smith ja puhemieheksi Tommy Herron. Kuitenkin Andy Tyriesta tuli järjestön johtaja pian. Voimakkaimmillaan sillä oli yli 40 000 miestä aseissa, pääasiassa osa-aikataistelijoina. Järjestön alkuperäinen motto oli "laki ennen väkivaltaa" (engl. Law before violence) ja se olikin laillinen järjestö aina siihen asti, kunnes se kiellettiin 10. elokuuta 1992. Tämän laillisuuden aikana sotilaallinen siipi, Ulster Freedom Fighters (UFF) toteutti suuren määrän puolisotilaallisia iskuja, muun muassa nationalistisen ja sosiaalidemokraattisen Social Democratic and Labour Party-puolueen poliitikon Paddy Wilsonin murhan.
Järjestö kannatti 1970-luvulla Pohjois-Irlannin eli Ulsterin itsenäisyyttä, mutta on myöhemmin hylännyt tämän ajatuksen. Vuonna 1974 UDA oli mukana onnistuneessa Ulsterin työväenneuvoston toteuttamassa yleislakossa (Ulster Workers' Council Strike), joka kaatoi Sunningdalen sopimuksen (Sunnigdale Agreement), joka joidenkin lojalistien ja unionistien mielestä sisälsi liian paljon nationalistien läpisaamia vaatimuksia. Sopimus oli yritys lopettaa "The Troubles" pakottamalla unionistit jakamaan valta nationalistien kanssa. Lakkoa johti Vanguard Unionist Progressive Party -puolueeseen kuuluva edustajainkokousmies ja UDA:n jäsen Glenn Barr.
UDA/UFF:n virallinen poliittinen linja kriisin aikana oli, että jos Irlannin tasavaltalaisarmeija lopettaisi väkivaltakampanjansa, UDA tekisi myös samoin. Kuitenkin, jos brittihallitus ilmoittaisi vetäytyvänsä Pohjois-Irlannista, UDA toimisi käänteisesti samalla tavalla kuin IRA.
On vaikea osoittaa, kuka olisi rakenteeltaan hajanaisen, ja joskus myös riitaisen, Ulster Defence Associationin ja UFF:n johtaja. Enimmillään sen riveissä on taistellut yli 40 000 miestä, jotka jakautuivat joukkueisiin, komppanioihin, pataljooniin ja lopulta kuuteen prikaatiin, joiden prikaatinkomentajia voidaan pitää järjestön johtajina. Nämä prikaatit olivat hyvinkin itsenäisiä ja ne valvoivat prikaatinkomentajan johdolla omia alueitaan. Pahimmillaan prikaatit taistelivat myös toisiaan vastaan, varsinkin myöhemmin, kun vastakkainasettelu IRA:n kanssa lieveni. 1980–1990-luvulla osa prikaateista alkoi rahoittaa toimintaansa huumekaupalla ja alkoivat muotoutua enemmänkin rikollisryhmiksi. Tämäkin kehitys johti huumekauppaa vastustavien ja kannattavien prikaatien välisiin yhteenottoihin.
UDA/UFF:n arvioidaan sotatoimiensa aikana surmanneen 400 katolilaista, joista huomattava osa on siviilejä. Sen arvioidaan surmanneen myös kolme brittien turvallisuusjoukkojen jäsentä. UDA/UFF siirtyi toiminnassaan myös suoraan terroriin, joka kohdistui katolilaisia siviilejä, tasavaltalaisia poliitikkoja ja taistelijoita vastaan. Vaikka Pohjois-Irlannin kriisin osapuolten toimista tunnetaan parhaiten IRA, on osaa UDA:n lojalisteista pidetty jopa julmempina kuin IRA:n taistelijoita. UDA perusteli iskunsa aina IRA:n protestantteja vastaan kohdistuneista iskuista johtuvina kostotoimenpiteinä.
UDA-komentaja John McMichael laati vuonna 1987 asiakirjan nimeltä "Common Sense" ("Terve järki"), joka asettui tukemaan Pohjois-Irlannin konfliktin konsensushenkistä ratkaisua, kuitenkin osana Isoa-Britanniaa. Alueen asioista päättäisi edustajainkokous, jossa valta olisi jaettu kummankin osapuolen, nationalistien ja unionistien, välillä, ja joka hyväksyisi uuden perustuslain ja uudet kansalaisten perusoikeudet ("Bill of Rights"). Ei ole tiedossa selvästi, kuinka hyvin tämä UDA omaksui tämän ohjelman viralliseksi linjakseen. Kuitenkin McMichaelin murha samana vuonna ja Tyrien poistaminen järjestön johdosta ja korvaaminen uudella sisäpiirillä kertoi siitä, että UDA olisi enemmänkin aseellisen kuin poliittisen taistelun linjalla.
Nyttemmin UDA on lopettanut aktiivisen toimintansa ja se on syksyn 2007 ilmoituksensa mukaan siirtänyt aseensa "beyond use" eli pois käytöstä. UDA toimii erinäisten yhdistysten ja järjestöjen kautta pohjoisirlantilaiseen tapaan. UDA:n johtajana, tai ainakin yhtenä johtavista, voidaan pitää prikaatinkomentaja Jackie McDonaldia. Hän esimerkiksi ilmoitti, että UDA on poistanut aseet käytöstä. Sen sijaan vanha vihollinen IRA on virallisesti luovuttanut aseensa. Virallisesti McDonald johtaa tammikuussa 2002 perustettua poliittista neuvonantojärjestöä nimeltä Ulster Political Research Group (UPRG), joka toimii tosiasiallisesti UDA:n poliittisena johtoelimenä.
UDA ja politiikka
New Ulster Political Research Group (NUPRG) oli alun perin vuonna 1978 perustettu UDA:n poliittinen siipi, joka liittyi vuonna 1981 John McMichaelin johdolla Ulsterin lojalistisen demokraattipuolueeseen. IRA surmasi tämän tunnetun UDA-johtajan vuonna 1987.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ulster Defence Association Wikimedia Commonsissa